Unettomuuteen kannattaa hakea apua, jos uni ei tule iltaisin tai se katkeaa aamuyöstä eikä aamulla tunne oloaan virkeäksi. Tehokkaimpia ovat lääkkeettömät keinot.

Valoisat kesäyöt ovat ihania, mutta joillekin ne tarkoittavat katkonaisia yöunia. Yhden tai kahden yön vähistä unista ei tarvitse huolestua, mutta jos tilanne jatkuu useita viikkoja, siihen kannattaa tarttua.
”Ajoittaisesta unettomuudesta kär-sii jopa joka kolmas aikuinen. Et ole siis ongelmasi kanssa yksin”, Pihlaja-linnan Uniklinikan vastaava sairaan-hoitaja Veera Lange toteaa.
Unen tarve on yksilöllinen. Vähä- unisuus lasketaan unettomuudeksi, jos ei saa nukuttua riittävästi, vaikka haluaisi eikä aamulla tunne itseään virkeäksi ja levänneeksi.

ELÄMÄ VALVOTTAA
Tyypillisin syy unen häiriintymiseen on elämäntilanteen muuttuminen. On luonnollista, että uni häiriintyy esimerkiksi lapsen syntymän tai työtilanteen muutoksen takia.
”Kun uuteen sopeutuu, uni palau-tuu hiljalleen entiselleen tai lähes entiselleen”, Veera Lange sanoo.
Ikääntyminen muuttaa monen nukkumista, mutta ei varsinaisesti muuta unen tarvetta. Uni katkeilee muun muassa vessakäyntien tai ki-pujen takia. Päiväunet voivat piristää huonosti nukutun yön jälkeen. Ne voivat auttaa saamaan vuorokauden aikana tarpeellisen määrän unta kokonaisuudessaan.
Oma vuorokausirytmi voi sekin vaikuttaa yöuniin. Iltauniset ehtivät nukkua riittävästi ennen töihin tai kouluun menoa, mutta iltakukku-jilla nukkumisaika jää helposti liian lyhyeksi.Unettomuutta voivat aiheuttaa myös jotkut sairaudet, kuten uni-apnea tai levottomat jalat. Joskus unettomuuden syy voi olla saira-uksien puutteellinen hoito tai niihin määrätyt lääkkeet.

ILMAN LÄÄKKEITÄ
”Uneton tarvitsee tukea, neuvoa ja lohdutusta pian, jottei akuutti tilanne pitkity. Usein helpottaa jo se, että ter-veydenhuollon ammattilainen kertoo, että unihäiriö on normaali tapa rea-goida elämäntilanteen muutoksiin”, Lange kertoo.
Huoli unettomuudesta on yleisim-piä syitä unettomuuden jatkumiseen. Unettomuuden noidankehä on val-mis, jos märehtii mielessään, saako ensi yönäkään unta tai nukkuuko koskaan enää kunnolla.
Lääkkeettömät keinot ovat kansal-lisen hoitosuosituksen mukaan ensisijainen hoitokeino unettomuuteen. ”Toki unilääkkeilläkin on paikkan-sa. Osalle lääkkeet ovat välttämättö-miä etenkin unettomuuden pahimmassa vaiheessa.”

YLÖS SAMAAN AIKAAN
Parhaimpia keinoja unettomuu-den katkaisemiseen on unirytmin pitäminen säännöllisenä. Sänkyyn mennään samaan aikaan arkena ja viikonloppuna, eikä lomallakaan venytetä nukkumaanmenoa liikaa. Myös aamulla noustaan suurin piir-tein samaan aikaan.
Lange muistuttaa, että illat ennen nukkumaanmenoaikaa pitäisi rau-hoittaa. Somettaminen ja sähköpostien vilkuilu kannattaa lopettaa hyvissä ajoin. Rentoutusharjoitus auttaa laske-maan vireystilaa.
Langen muistisääntö vuorokauden tunneista menee näin: kahdeksan tuntia työlle tai koululle, kahdeksan tuntia vapaa-ajalle ja kahdeksan tuntia nukkumiselle.
Omiin iltoihin voi keksiä samanta-paisia rutiineja, joita lapsille opetetaan. Lämmin suihku ja iltapala kertovat ai-voille, että pian on aika painua pehkuihin.

HUOLEHDI PÄIVÄLLÄ
Moni on saanut apua alkuillasta pide-tyllä huolihetkellä. Siinä kirjataan ylös kesken olevat tai huolta aiheuttavat asiat ja mietitään niihin ratkaisuja. Yöllä voi keskeyttää huoliajatukset ja muistuttaa itselleen, että ne ovat jo hoidossa. Jos uni ei yöllä herätessä tule tunnin sisällä, on parasta nousta sängystä ja mennä vaikka sohvalle lueskelemaan kunnes alkaa taas nukuttaa.

SINÄ OPIT
Unihoitajan tai -valmentajan puheille voi hakeutua joko suoraan tai lääkärin lähetteellä. Univalmennusta annetaan sekä yksilöille että ryhmille ja sekä lähivastaanotoilla että etänä.
Veera Lange haluaa lohduttaa huonois-ta öistä kärsiviä. Nukkumista on mahdol-lista oppia, kunhan harjoittelee sitkeästi. ”Kaikista ei tule huippunukkujia. Jokainen voi kuitenkin oppia parem-maksi nukkujaksi.”

JARKO RAHKALA, 40, TURKU; Unistressi helpotti
Reilu vuosi sitten huomasin älykellostani,E ttä nukuin jatkuvasti alle neljä tuntia. Töissä
oli tehty henkilöstömuutoksia, ja olin paljon ylitöis-sä. Minun oli vaikea keskittyä, ja muistiongelmia-kin alkoi tulla. Huolestuin siitä, mitä vähäunisuus tekisi fysiikalleni. Huoli vain lisäsi uniongelmia.
Työterveyslääkäri määräsi unilääkkeitä. Nukuin pidempään, mutta päivisin olo oli tokkurainen. Lääkäri antoi vinkin univalmennuksesta. Etäko-koontumissa sain tietoa unesta. Se rauhoitti minua. Lisäksi teimme rentoutusharjoituksia. Tärkeintä oli vertaistuki: pienessä ryhmässä kaikki puhuivat uniongelmistaan avoimesti. Aloitin uudestaan tauolla olleen liikuntaharras-tuksen. Nyt käyn kerran viikossa pelaamassa sulkapalloa. Nuuskan vaihdoin vähänikotiiniseen korvikkeeseen. Melatoniini on auttanut nukahta-misessa. Minua helpotti eniten se, etten enää stressaa unettomuudesta. Älykellokin on huomannut muu-toksen: nyt nukun lähes joka yö ainakin seitsemän tuntia.”

***