Ihmiseltä irtoaa päivittäin noin sata hiusta. Jos epäilet tukan irtoavan turhan tiuhaan, kokeile kotona helppoa vetotestiä.

KUINKA PALJON IHMISELLÄ ON NORMAALITILANTEESSA HIUKSIA?
Ihmisellä on noin 100 000-200 000 hiusta. Hius kasvaa noin 0,3-0,5 millimetriä päivässä.
Hiukset kasvavat ja vaihtuvat sykleissä. Lasten hiukset kasvavat vuosia, aikuisilla noin puolesta vuodesta vuoteen. Kasvuvaiheen jälkeen tulee lepovaihe. Hius lakkaa kasvamasta ja irtoaa. Tällöin uusi hius on jo alkanut kasvaa samaan paikkaan.

MILLAINEN HIUSTENLÄHTÖ ON NORMAALIA? MILLOIN ON SYYTÄ HUOLESTUA?
Vuorokaudessa irtoaa normaalisti noin 100 hiusta. Vetotestillä voi kokeilla, onko hiustenlähtö normaalia. Vetotestissä otetaan käteen muutaman kymmenen hiuksen tupsu ja vedetään kevyesti. Testillä irtoaa yleensä viisi hiusta tai alle, mikä on tavallista. Testi kannattaa toistaa useamman kerran ja eri puolilta päätä.

MISTÄ HIUSTENLÄHTÖ JOHTUU?
Hiustenlähtöä voi aiheuttaa muun muassa kilpirauhasen vajaatoiminta, stressi, synnytys, raudanpuute, puutteellinen ravitsemus, maksasairaudet ja vaikeat infektiot.
Erilaisia elimellisiä syitä voidaan poissulkea laboratoriokokein. Näissä tapauksissa puhutaan yleensä telogeenisestä hiustenlähdöstä. Silloin hiuksia on runsaasti lepotilassa eivätkä ne jatka enää kasvua vaan irtoavat.
Lisäksi päänahassa voi olla harvinaisia sairauksia, jotka arpeuttavat ihoa ja vaikuttavat epäedullisesti hiusjuuriin.
Myös lääkehoidot, kuten solunsalpaajahoito, voivat aiheuttaa hiustenlähtöä.
Erikseen on vielä miestyyppistä ja naistyyppistä kaljuuntumista, joissa molemmissa tausta on perinnöllinen. Molemmissa tapauksissa hiuksia lähtee ensin hiusrajasta, ohimoilta ja päälaelta.
Lisäksi yksi hiustenlähdön tyyppi on pälvikaljuus, jossa hiuksia lähtee runsaasti yhdeltä alueelta. Tälle alueelle tulee kalju läiskä, kun hiukset irtoavat juurineen. Taustalla voi olla autoimmuunisairaus, mutta välillä syy jää epäselväksi.

MITEN YLEISTÄ RUNSAS HIUSTENLÄHTÖ ON?
Hiustenlähtö on hyvin yleistä, ja suurin osa kärsii siitä elämänsä aikana jossain vaiheessa.

ONKO JOKIN IKÄRYHMÄ ALTTIIMPI HIUSTENLÄHDÖLLE?
Hiukset ohenevat ikääntyessä ja harvenevat tasaisesti eri puolilta päätä. Lapsilla hiusten kasvuaika on aikuisia pidempi.

MILLAISET SEIKAT ALTISTAVAT HIUSTENLÄHDÖLLE?
Pitkäaikainen, kuukausien stressi voi vaikuttaa asiaan. Myös perimä vaikuttaa hiusten määrään, kasvuun ja väriin.

VOIKO RUOKAVALIOLLA OLLA VAIKUTUSTA ASIAAN?
Hiusten kannalta on suositeltavaa syödä monipuolisesti ja nauttia riittävästi kuituja, kasviksia ja proteiinia. Myös raudansaanti on tärkeää, sillä se on tärkeä mineraali hiuksille. Siitä sen sijaan ei ole näyttöä, että kalsiumlisä auttaisi hiustenlähdön estämisessä.

VOIKO HIUSTENLÄHTÖÖN VAIKUTTAA KOTIKONSTEIN?
Ei juurikaan, mutta yleisesti terveellinen ruokavalio ja liiallisen stressin välttäminen ovat tärkeitä niin yleisen hyvinvoinnin kuin hiustenkin kannalta

MITEN HIUSTENLÄHDÖSTÄ PÄÄSEE KOKONAAN EROON?
Hiustenlähtöä voidaan hoitaa sen aiheuttajan mukaan. Kun taustalla oleva sairaus hoidetaan, hiustenlähtökin yleensä vähenee tai loppuu.
Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito tai rautavarastojen täyttäminen tuo yleensä avun hiustenlähtöön. Altistavan lääkityksen, kuten solunsalpaajahoitojen, loppuminen palauttaa hiustenkasvun uudelleen.

VOIKO KALJUUNTUMISTA ESTÄÄ?
Mies- ja naistyyppistä kaljuuntumista ei voi estää. Niihin voi kokeilla paikallishoitona muun muassa apteekissa myytävää minoksidiililiuosta, joka stimuloi hiustenkasvua.
Miestyyppiseen kaljuuntumiseen voi käyttää myös esimerkiksi reseptillä saatavaa finasteridia, joka vaikuttaa androgeenireseptoreihin ja lopettaa useilla hiustenlähdön. Naistyyppiseen kaljuuntumiseen voi tarvittaessa kokeilla antiandrogeenisiä lääkkeitä, joihin lääkäri voi kirjoittaa reseptin.

MILLOIN ON SYYTÄ HAKEUTUA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE?
Jos hiustenlähtö aiheuttaa huolta eikä ole tilapäistä, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen.