Ikääntyneiden osuus kasvaa koko ajan
Noin joka viides suomalainen on yli 65-vuotias. Viidentoista vuoden kuluttua iäkkäimmän väestöryhmän osuuden arvellaan olevan neljännes koko väestöstä. Samanaikaisesti suomalaiset seniorit elävät yhä vanhemmiksi. Suhteellisesti eniten tuleekin kasvamaan 85 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä. Työikäisten eli 20–64-vuotiaiden määrä puolestaan on vähentynyt ja vähenee edelleen.
Yhteiskunnan huoltosuhteen kannalta on huolestuttavaa, että syntyvyys ei pysy ikääntyneen väestönosan kasvun vauhdissa. Väestön ikääntymisen ja samanaikaisen syntyvyyden vähenemisen sekä työttömien määrän kasvun vuoksi hyvinvointipalvelujen rahoitus ja kannattelu jää yhä pienemmille ikäluokille. Toisaalta ihmisten terveys on parantunut viime vuosikymmeninä huomattavasti, joten terveitä elinvuosia on yhä useammalla yhä pidempään. Se puolestaan pienentää terveydenhoidon paineita.
Lähteet: Tilastokeskus, Findikaattori
Henkilökohtaisen palvelun tarve kasvaa
Seitsemänkymppiset ovat apteekeille suuri asiakasryhmä erityisesti reseptilääkkeiden kuluttajina. Monissa kunnissa suurimmat ikäluokatkin osuvat noin 65–70-vuotiaisiin.
Apteekeissa iäkkäiden ihmisten asiointi ja liikkuminen pyritään luomaan mahdollisimman helpoksi ja miellyttäväksi. Kiireetön tunnelma ja henkilökunnan paneutuminen asiakkaan pulmiin on tärkeää.
Kuulon, näön tai muistin heikkenemisen myötä senioriasiakkaalla saattaa olla hankaluuksia lääkkeiden käyttöön liittyvän tarkkuuden kanssa. Siksi apteekissa halutaan kiinnittää huomiota erityisesti viestinnän selkeyteen. Avainapteekeissa pyritään aina varmistamaan, että kaikki tarpeelliset lääkkeisiin liittyvät seikat tulevat varmasti ymmärretyksi. Ohjeita kirjoitetaan esimerkiksi erikseen lapulle tarvittaessa.
Liikunta pitää kunnossa
Keho ikääntyy, se on väistämätöntä. Kehon ikääntymisen vaikutuksia voi kuitenkin jonkin verran hidastaa liikunnan avulla.
50-vuotiaan lihasmassa on pienentynyt kymmenyksen huippuarvostaan, 70-vuotiaan 40 prosenttia. Terveille iäkkäille suositellaankin kestävyysliikunnan eli esimerkiksi säännöllisten kävelylenkkien lisäksi lihaskuntoa ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa pari kertaa viikossa. Nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa pitää yllä esimerkiksi säännöllinen kotijumppatuokio – ja kannattaa muistaa, että kuntosaleille ei ole yläikärajaa.
Jo portaiden kipuaminen tai tuolilta nousu vaatii tymäkät reisilihakset. Ikäihmiseltä portaiden tai tuolilta nousu vaatii jopa 80 prosenttia mitatusta reisilihasvoimamaksimista, nuorilla aikuisilla vastaava luku on 40–50 prosenttia. Kyky kehittää lihaksistoa ja luustoa säilyy kuitenkin koko eliniän.
Lähde: Terveyskirjasto
Ikä vaikuttaa lääkkeiden tehoon
Ikä voi vaikuttaa myös itsehoitolääkkeen vaikutuksiin, sillä esimerkiksi munuaisten toiminta heikentyy. Kahdeksankymppisellä niiden toimintakyvystä on jäljellä enää puolet.
– Lääkehoitoon vaikuttavat ikääntymismuutokset alkavat yksilöllisesti. Aiemmin käytössä olleet annokset voivat yllättäen aiheuttaa haittoja tai säännölliseen lääkehoitoon on tullut valmisteita, joiden kanssa kaikki itsehoitolääkkeet eivät sovi yhteen, kertoo proviisori Paula Timonen.
Esimerkiksi joitakin närästyslääkkeitä voi munuaisten toiminnan heikettyä kertyä elimistöön liikaa. Ikääntyminen voi myös lisätä alttiutta antihistamiinien väsyttävälle vaikutukselle, mikä lisää kaatumisriskiä ja muistiongelmia. Tulehduskipulääkkeiden sijaan tulisi käyttää parasetamolia, sillä ne lisäävät muun muassa sydäninfarktin riskiä ja vähentävät verenpainelääkkeiden tehoa. Itsehoitolääkkeiden käyttämistä yskään, sieni-ihottumiin, ripuliin tai ummetukseen tulisi harkita tarkoin.
Lähde: Suomen Apteekkariliitto
Lääkehoidon vaikutukset tulisi arvioida yksilöllisesti
Lääkehoidon kokonaisarvioinnista on hyötyä, jos käytössä on monia lääkkeitä samanaikaisesti. Arviointi tehdään esimerkiksi apteekissa, yhteistyössä hoitavan lääkärin tai hoitajan kanssa. Siinä ratkaistaan lääkityksestä mahdollisesti aiheutuvia ongelmia, muun muassa vaikutusten päällekkäisyyksiä. Kokonaisarvioinnissa käydään läpi myös itsehoitolääkkeet, elintavat, laboratorioarvot ja lääkkeidenottotekniikat. Haastattelun avulla selvitellään elämänlaatua sekä lääkityksen mahdollisia yleisiä haittavaikutuksia.
Palvelu on maksullinen, ja päätöksen sen käyttämisestä tekee lääkäri. Arviointi olisi hyvä tehdä vuosittain. Arviointi tukee myös terveydenhuollon tavoitteita, sillä esimerkiksi turhia päällekkäislääkityksiä karsien saadaan aikaan säästöjä. Lääkehoitojen rationalisointi onkin myös yksi nykyisen hallituksen kärkihankkeista.
– Useissa apteekeissa on arvion tekemiseen pätevä henkilö, mutta palvelua ei käytetän paljon. Syynä on usein asiakkaalle koituvat kustannukset, kertoo apteekkari Mikko Unkila Pälkäneen apteekista.
– Ne, jotka kokonaisarviosta eniten hyötyisivät, eivät ehkä tiedä siitä. Omaisten tai hoitavan lääkärin pitäisi osata pyytää sitä. Kynnystä nostavat myös palvelun muodollisuus ja tavoitteellisuus. On hyvä muistaa, että usein lääkäri tai apteekin ammattilainen tekee joka tapauksessa lääkehoitoarviota potilaalle. Sähköisten reseptien avulla nähdään nopeasti asiakkaan käytössä oleva lääkearsenaali, Unkila toteaa.
Apteekista voi kysyä myös kokonaisarviota suppeampaa lääkehoidon tarkistuspalvelua.
Lue myös jutun toinen puolisko: Pirteyttä liikunnasta myös vanhemmalla iällä