Terveys

Teksti: Marianna Salin
Kuva: Getty Images

Lääke voi lihottaa monin eri tavoin

Osa lääkkeistä turvottaa, osa lisää ruokahalua. Ja osa lihottaa, vaikka söisi kuten ennenkin.

– Kun tuntuu, että lääke lihottaa, kyse on usein siitä, että lääke lisää ruokahalua, siis häiritsee kylläisyyden tunnetta. Mekanismeja siihen on lukuisia, toteaa sisätautien erikoislääkäri Iiro Karhiaho Mehiläisen diabetesklinikalta.

Ruokahalua lisäävät Karhiahon mukaan monet psykoosilääkkeet, joilla hoidetaan muun muassa skitsofreniaa, ja kortisoni, jota käytetään tulehduksellisiin sairauksiin, kuten reumaan ja astmaan.

– Ruokahalua voi lisätä myös diabeteksen lääkehoito. Tavoitteenahan on laskea verensokeria, ja jos se tapahtuu nopeasti, tulee nälän tunne. Toisaalta osa diabeteslääkkeistä jopa vähentää ruokahalua.

Karhiahon mukaan myös osa masennuslääkkeistä lisää ruokahalua.

Paino nousee kuin tyhjästä

Joillakin paino tuntuu nousevan lääkekuurin aikana, vaikka he söisivät hyvin hillitysti. Karhiaho pitää mahdollisena, että osa lääkkeistä jarruttaa lepoaineenvaihduntaa eli energian kulutusta levossa. Reittejä on useita.

– Osa psykoosilääkkeistä vaikuttaa todennäköisesti lämmönsäätelyyn siten, että keho muuttaa ruoan tuomaa energiaa aiempaa vähemmän lämmöksi, jolloin energiaa muuttuu enemmän rasvaksi. Kortisoni puolestaan voi vaikeuttaa rasvakudoksen hajoamista nostamalla insuliinin määrää ja toisaalta heikentämällä sen vaikutuksia kudoksissa. Samalla mekanismilla painonpudotus voi hidastua tyypin 2 diabeteksessa tai sen joidenkin lääkehoitojen aikana.

Syynä sairaus tai turvotus

Karhiaho muistuttaa, että lihomisen syy voi löytyä myös sairaudesta, joka vain sattuu osumaan päällekkäin lääkityksen kanssa.

Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta hidastaa aineenvaihduntaa ja siten lihottaa, vaikka ravinnon määrä pysyisi ennallaan. Tyypillisenä syynä hän pitää myös uniapneaa, joka lisää ruokahalua vapauttamalla kehoon kortisolia eli stressihormonia yöllisen hapenpuutteen seurauksena.

Joskus kehoa paisuttaa neste eikä rasva.

– Nestettä voivat kerryttää ehkäisy- ja hormonikorvausvalmisteet, osa masennuslääkkeistä, kortisoni sekä ihan tavalliset tulehduskipulääkkeet, jos niitä käyttää paljon.

Asiantuntija: Iiro Karhiaho, sisätautien erikoislääkäri, Mehiläisen diabetesklinikka