Terveys

yösyöminen
Teksti: Marianna Salin
Kuva: Getty Images

Lihottaako iltasyöminen?

Yösyömistä on arvosteltu jo hyvän aikaa, mutta viime vuosina syynissä on ollut yhä vahvemmin myös iltasyöminen.

Viime aikoina on levitetty pätkäpaaston ilosanomaa. Koko vuorokauden syömiset ajoitetaan esimerkiksi päivän ensimmäiseen kahdeksaan tuntiin, ja seuraavat 16 tuntia paastotaan. Pätkäpaaston puolesta puhuvat tutkimukset, joissa on havaittu suotuisia vaikutuksia muun muassa sokeri-, rasva- ja energia-aineenvaihduntaan. Tukeeko tämä iltasyömistä välttävä malli myös painonhallintaa?
”Pätkäpaasto edustaa melko ankaraa ajattelua, enkä suosittele sitä työssäni. Se
voi toimia, mutta se voi myös altistaa ahmimiselle”, sanoo laillistettu ravitsemusterapeutti Saara Karjalainen Mehiläisestä. Hän huomauttaa, että lihomisessa on aina ensisijaisesti kyse siitä, että energiaa tulee koko päivän aikana enemmän kuin olisi tarpeen.


HUOMIO PÄIVÄSYÖMISEEN
Iltasyömisen huono maine on Karjalaiselle tuttu, ja hänellä on muutamakin ehdotus sen syiksi. Kiireisen päivän aikana syöminen saattaa jäädä vähiin, ja kova nälkä saa syömään illalla liikaa.
Karjalainen on huomannut, että osa innostuu ylensyömään illalla, vaikka ruokailu olisi sujunut mallikkaasti päivän aikana.
”Joku purkaa stressiä syömiseen, tai väsymys saa haluamaan hiilihydraatteja ja rasvaa. Joku saattaa syödä herkkuja palkinnoksi raskaan päivän jälkeen. Puhutaan tunnesyömisestä.”
Karjalainen kannustaa iltasyöjää pohtimaan, mikä juuri omalla kohdalla johtaa liialliseen syömiseen ja miten siihen voisi vaikuttaa.


ATERIARYTMI ILTAAN ASTI
Karjalainen korostaa, että tunnesyömisen haitoista huolimatta ruoasta saa ja kuuluukin nauttia. Esimerkiksi jälkiruoka voi hyvinkin sopia päivällisen päälle. Sen sijaan koko illan kestävää napostelua hän kehottaa välttämään.
”Useimmille sopii noin viiden aterian rytmi. Siinä päivällinen nautitaan viiden kieppeillä ja iltapala kahdeksan tai yhdeksän aikaan.”
Iltapalaksi Karjalainen suosittelee pitkäkestoisia hiilihydraatteja, joita saa esimerkiksi täysjyväleivästä ja puurosta, sekä jonkin verran myös proteiinia esimerkiksi pähkinöistä, jogurtista tai leikkeleistä. Jos iltapala tuntuu paisuvan, Karjalainen kannustaa lisäämään siihen runsaasti kasviksia vatsan täytteeksi.

Asiantuntija: ravitsemusterapeutti Saara Karjalainen, Mehiläinen