– Luonnollinen, periytyvä vastustuskykymme on kuin sinfoniaorkesteri, vertaa infektiolääkäri Jukka Lumio. Jokainen osa on tärkeä lopputuloksen kannalta: puolustusvastesolut, liukoiset aineet, kuten vasta-aineet sekä oma normaali hyötybakteeristomme.
Perityn vastustuskyvyn lisäksi suoja erilaisia infektioita vastaan rakentuu elämän varrella sairastetuista infektioista ja otetuista rokotteista.
Immuniteetilla on muisti. Kohdatessaan saman taudinaiheuttajan uudestaan, se reagoi nopeammin ja voimakkaammin kuin täysin uusiin uhkiin.
Puhtaat kädet eivät levitä flunssaa
Flunssia ei voi täysin estää, vaikka olisi millainen vastustuskyky.
– Tavallista flunssaa aiheuttavia viruksia on noin 200. Aina tulee joku, jota puolustusjärjestelmämme ei ole aiemmin tavannut, Luomio toteaa.
Puolustusjärjestelmä on heikoimmillaan elämän ääripäissä. Pikkulasten elimistö ei ole vielä nähnyt monia taudinaiheuttajia ja yli 65-vuotiaiden vastustuskyky alkaa luontaisesti iän myötä heiketä.
Myös jotkut perussairaudet, kuten astma, diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet tai syöpä, heikentävät immuniteetin osia ja altistavat infektioille.
Myös tupakointi ja ylipaino alentavat vastustuskykyä.
Infektioita vastaan kannattaa harkita suojan ottamista influenssa- ja pneumokokkirokotteilla. Tällä hetkellä pneumokokkirokote annetaan maksutta vain alle 5-vuotiaille lapsille, mutta myös iäkkäät ja muiden sairauksiensa takia riskiryhmiin kuuluvat todennäköisesti hyötyvät siitä.
Korona-aikana tutuksi tulleet ohjeet käsipesusta ja turvaväleistä toimivat myös muulloin kuin pandemia-aikana.
– Koronarajoitusten aikana muutkin hengitystieinfektiot ja ripulitaudit ovat käyneet harvinaiseksi. Se on selvä todistus ohjeistusten toimivuudesta.
Lautaselle vastustuskykyä
Hyvä vastustuskyky tarjoaa suojaa infektioilta mutta helpottaa myös niistä paranemista. Mitään sellaista lääkkeellistä keinoa ei ole keksitty, joka parantaisi perusterveen infektiosuojaa.
Jotain voi kuitenkin tehdä: huolehtia terveellisistä elintavoista. Näin ei tule ainakaan heikentäneeksi omaa vastustuskykyään.
–Avainasemassa ovat liikunta ja terveellinen ravinto, lääkäri Jukka Lumio toteaa.
Ruoassa hän kehottaa luottamaan monipuolisuuteen ja terveellisiin ruoka-aineisiin, kuten kasviksiin ja marjoihin.
Lisäravinteet ja vastustuskyky?
Perusterveet eivät välttämättä saa hyötyä lisäravinteista infektioiden ehkäisyssä.
– Sen sijaan, jos energian kulutus on kova, esimerkiksi himotreenaajilla, vitamiinilisillä voidaan korjata jo syntynyttä vajausta. Sama koskee niitä, joiden ravitsemus on heikkoa, kuten monilla ikäihmisillä, Lumio sanoo.
Lääkäri korostaa, että purkkivitamiinit ovat kuin lääkkeitä, joten enemmän ei ole parempi.
Myös probiootteja tarjotaan vastustuskyvyn kirittäjäksi. Hyödyllisiksi tarkoitettujen mikrobien lisäyksellä ei kuitenkaan voi aivan yksiselitteisesti torjua flunssaa.
Kohtuullinen liikunta tukee vastustuskykyä
Säännöllinen liikunta on yksi tärkeimmistä vastustuskykyä tukevista tekijöistä. Liikunnan suotuisa vaikutus johtunee elimistön ja puolustusreaktion solujen paremmasta toiminnasta.
Infektioiden kannalta kohtuus on hyvä ohjenuora. Siihen riittää tavallinen arkiliikunta, kuten reipas kävely tai pyöräily neljä kertaa viikossa parinkymmenen minuutin ajan.
– Rehkiminen on huono asia. Rankasti maratonille harjoittelevilla flunssariski kohoaa 2–3-kertaiseksi.
Liiallinen pakonomainen harjoittelu voi tuoda myös stressiä, mikä tutkitusti alentaa vastustuskykyä. Sopivat stressin höllennyskeinot jokaisen on löydettävä itse.
– Riittävä nukkuminen parantaa vastustuskykyä, Lumio toteaa.
–Se unen määrä, joka palauttaa elimistön päivän rasituksista, on infektioiden kannalta riittävä.
Tukea luonnosta?
Ginsengin ja punahattutuotteiden kaltaisten luonnontuotteiden tehosta flunssan ehkäisyssä ja hoidossa ollaan montaa eri mieltä.
Sen sijaan valkosipulia ja hunajaa infektiolääkäri ei täysin tyrmää.
– Niistä on kovin vähän tutkimusnäyttöä, mutta ne lienevät vaarattomia ja moni kokee hyötyvänsä niistä.
Asiantuntija: Infektiotautien erikoislääkäri Jukka Lumio
Mikä ehkäisisi flunssan?
Käsienpesu ja turvaväli auttavat niin flunssan kuin koronankin ehkäisyssä.
Monipuolinen, terveellinen ruoka riittää. Mikään yksittäinen ruoka-aine ei lisää vastustuskykyä.
Stressin vähentäminen itselle sopivalla tavalla auttaa ylläpitämään vastustuskykyä.
Kohtuullinen liikunta vahvistaa vastustuskykyä, esimerkiksi 20 minuuttia reipasta kävelyä tai juoksua 4 kertaa viikossa.
Riittävä uni on hyväksi myös vastustuskyvylle. Unentarve on yksilöllinen.
Pieni vastustuskykysanasto
Immuunipuutos
Infektiopuolustuksen heikkeneminen sairauden tai lääketieteellisen hoidon takia. Esimerkiksi monet syövän ja reumatautien hoidot voivat laskea vastustuskykyä.
Infektioherkkyys
Toiset ovat herkempiä sairastumaan flunssaan kuin toiset. Perusterveellä aikuisella on keskimäärin 2–4 hengitysteiden virusinfektiota vuosittain. Yleisempiä ne ovat pikkulapsilla ja heidän vanhemmillaan. Myös tupakoijat ja astmaatikot sairastuvat herkästi flunssaan tai se kestää pitempään.
Luontainen immuniteetti
Peritty vastustuskyky, joka muodostuu jo sikiöaikana ja heti syntymän jälkeen. Elimistön oma, hyödyllinen bakteeristo ja monet iholla, limakalvoilla, verenkierrossa ja kudoksissa toimivat liukoiset aineet suojaavat infektioilta. Tämä reagoi nopeasti tunkeutujiin.
Spesifi immuniteetti
Elämän varrella opittu vastustuskyky. Sitä muokkaavat kohdatut vieraat mikrobit ja rokotteet. Käynnistyy muutamassa päivässä, kun elimistö huomaa jo aiemmin haitalliseksi toteamansa taudinaiheuttajan.