Terveys

Teksti: Helen Moster

Päänsärky: Mistä se johtuu?

Päänsärky tulee tutuksi lähes jokaiselle jossakin elämän vaiheessa. Syyt ovat moninaiset.

Päänsärky tulee tutuksi lähes jokaiselle jossakin elämän vaiheessa. Särky voi olla äkillistä tai pitkäaikaista, ja se voi kestää muutamasta sekunnista useaan vuorokauteen. Päänsäryn syyt voivat olla peräisin muun muassa lihaksista, verisuonista, silmistä, poskionteloista tai korvista. Myös hampaat tai purennan vika voivat aiheuttaa päänsärkyä.

Jännityspäänsärky

Jännityspäänsärky on yleisin päänsäryn muoto. Särky alkaa yleensä niskan ja takaraivon seudulta ja leviää koko pään alueelle tasaisen ja puristavan tuntuisena.

Jännityspäänsäryn taustalla voi olla myös henkisiä syitä, kuten masennusta, ahdistusta tai erilaisia kuormittavia elämäntilanteita.

Jännityspäänsärkyä voi lievittää rentouttavalla voimistelulla ja liikunnalla. Apua voi saada myös muuttamalla työasentoja, korjaamalla unirytmiä, hieromalla ja lämmittämällä kipualueita.

Migreeni ja sarjoittainen päänsärky

Särkylääkkeiden säännöllinen käyttö ja alkoholin liiallinen käyttö voivat aiheuttaa päänsärkyä. Muita päänsäryn muotoja ovat migreeni ja sarjoittainen päänsärky.

Migreeni alkaa monesti takaraivolta ja tuntuu lähes aina toispuoleisena särkynä ohimolla tai otsalla. Kohtauksia voivat laukaista muun muassa stressi tai sen loppuminen, kirkas auringonvalo ja valon määrän lisääntyminen esimerkiksi keväisin. Kohtauskierteelle altistavat myös alkoholin käyttö, huonosti nukuttu yö tai liian pitkät ruokailuvälit, huono näkö ja purentavirheet.

Sarjoittainen päänsärky sijoittuu toisen silmän ympärille.

Päänsäryn itsehoito

Silloin tällöin esiintyvää lievää päänsärkyä voi tarvittaessa hoitaa esimerkiksi parasetamolilla.

– Vuorokauden enimmäisannos on aikuisilla 3 000 milligrammaa. Sitä ei saa ylittää, sanoo apteekkari Eeva Kari Etelä-Haagan Avainapteekista.

– Itsehoitosärkylääkkeistä löytyy yleensä jokaiselle sopiva vaihtoehto. Särkylääkettä valittaessa kannattaa aina kysyä neuvoa apteekista, jotta lääke voidaan valita terveydentila, tausta ja muu lääkitys huomioiden.

Osa migreenipotilaista pärjää hyvin vähäisen särkylääkityksen avulla tai kokonaan ilman lääkkeitä. Oireita helpottavat viileä, pimeä ja hiljainen ympäristö, lepo ja nukkuminen sekä kylmä kääre.

Muista nämä päänsärystä:

  • Huomattavaan osaan päänsärkyoireita ei löydetä syytä.
  • Hakeudu välittömästi hoitoon, jos äkilliseen päänsärkyyn liittyy tunnottomuutta, kouristuksia, puhehäiriöitä tai oksentelua.
  • Älä ota parasetamolia, jos päänsärky johtuu alkoholin käytöstä.
Lähteet: Lääkärikirja Duodecim: Päänsärky, yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma 2017, Jännityspäänsärky, neurologian erikoislääkäri Sari Atula, 2015, Tohtori.fi.