Lääkekuurin pituus vaihtelee sairauden, lääkkeen ja potilaan mukaan. Muuttujia on monia, eikä ole ihme, jos kuurin pituus vaikuttaa joskus sattumanvaraiselta.

– Esimerkiksi tiettyihin reumasairauksiin otetaan kortisonia hyvin pitkiä aikoja, jopa vuosia, kun taas kihti rauhoittuu jo viikon kuurilla täsmälleen samaa lääkettä, sanoo yleislääkäri Marika Kandell Pihlajalinnasta.

Todellisia hämmentäjiä ovat mikrobilääkkeet, joihin kuuluvat bakteeri-infektioiden hoidossa käytetyt antibiootit sekä virus- ja sienilääkkeet. Kynsisieni voi sinnitellä jopa kuukausia sienilääkkeen käsittelyssä, kun taas klamydia nujertuu antibiootin kerta-annoksella.

– Monissa infektiotaudeissa on tavallista, että lääkekuurin alussa ei voida tietää tarkasti, miten pitkä kuuri tarvitaan, ja joskus sovitaankin kontrolli kuurin keskelle. Joskus taas lääkäri kehottaa potilasta lopettamaan kuurin sitten, kun oireet hellittävät. Tämä on tavallista silmätulehduksessa, koska sen oireet on helppo havaita.

Kandell korostaa, että lääkekuuria ei pidä koskaan katkaista omin päin, jos siitä ei ole lääkärin kanssa sovittu.

Pyydä perustelut lääkäriltä

Kuurin keskeyttämiseen voi houkutella esimerkiksi tieto siitä, että antibiootit häiritsevät kehon hyödyllistä bakteerikantaa ja että lyhyempi kuuri riitti edelliselläkin kerralla, kun poskiontelotulehdus jäi jumittamaan.

– Liikkeellä voi kuitenkin olla eri bakteereja kuin edellisellä kerralla, ja lääkäri on valinnut siksi eri lääkkeen ja eripituisen kuurin. Sitä paitsi, samakaan bakteeri ei johda välttämättä samanpituiseen kuuriin eri henkilöillä. Esimerkiksi diabetes voi pidentää infektion kestoa, mikä otetaan huomioon lääkekuurin kestossa, Kandell sanoo.

Unilääkkeiden ja vahvojen kipulääkkeiden kohdalla kuurin pituutta rajoittaa ennen kaikkea riski riippuvuuteen ja vaikutuksen laimentumiseen.

– Viikon kipulääkekuuri voi kuitenkin olla ratkaiseva tekijä toipumisessa ja esimerkiksi kuntoutuksen aloittamisessa. Jotta kuurin tarkoitus selviää, siitä kannattaa aina keskustella lääkärin kanssa.