Siitepöly – kevään takuuvarma riesa. Moni allergikko saa avun allergian hoitoon tarkoitetuista nenäsuihkeista, jotka lievittävät myös silmien vetistelyä.

Keväinen viherrys tarkoittaa joka viidennelle suomalaiselle nenän kutinaa ja valumista, aivastelua ja silmien vetistelyä.

Kaikkien ei tarvitse odottaa edes hiirenkorvien avautumista: varhaisimmat siitepölyt kulkeutuvat jo alkuvuodesta tuulten mukana Venäjältä, Baltiasta, Pohjois-Saksasta, Puolasta ja Etelä-Ruotsista.

Ensimmäisinä Suomessa kukkivat pähkinäpensas ja lepät maalis–huhtikuussa, huhti–toukokuussa on koivun vuoro. Heinien kukinta on runsaimmillaan kesä–elokuussa. Loppukesästä on pujon vuoro.

Ota oireet todesta

Siitepölyallergiaa ei pidä vähätellä, toteaa allergologian erikoislääkäri Erkka Valovirta. Oireet vaikuttavat opiskeluihin, työhön, vapaa-aikaan ja sosiaalisiin suhteisiin monin tavoin.

– Töissä tai koulussa ei jaksa keskittyä, kun yöunet ovat katkonaisia. Jalkapalloharrastuksesta ei tule mitään, jos silmät vuotavat niin, ettei näe palloa. Lenkille lähtö ei innosta, jos hengitys salpautuu jo sadan metrin päästä, Valovirta kuvaa.

Nuhan, aivastelun ja silmien vuotamisen sekä hengitysvaikeuksien lisäksi allergia voi väsyttää ja saada olon ärtyneeksi. Ne ovat allergiasolujen aiheuttamia viivästyneitä reaktioita siitepölyihin.

– Siitepölyallergia vaikuttaa niin paljon elämään, että sitä kannattaa hoitaa kunnolla. Allergian hoito vähentää myös riskiä sairastua astmaan.

Lääkkeitä heti alkuun

Hoito on syytä aloittaa heti, kun huomaa ensimmäiset oireet. Kannattaa seurata Turun yliopiston Norkko-palvelua (norkko.fi). Se kertoo siitepölykauden etenemisestä paikkakunnittain.

Moni nappaa vanhasta tottumuksesta apteekista mukaansa vain antihistamiinipaketin, kenties lisäksi silmätipat. Allergialääkäri suosittelee kuitenkin ensisijaiseksi hoidoksi allergisen nuhan hoitoon tarkoitettua nenäsuihketta. Se helpottaa myös silmien oireita.

Aiemmin neuvottiin aloittamaan allergialääkkeiden käyttö paria viikkoa ennen oireita. Nykyään se ei ole tarpeen, sillä lääkkeiden vaikutus alkaa nopeasti. Antihistamiini helpottaa oloa jopa muutamassa minuutissa. Nenäsuihke saavuttaa täyden tehonsa päivän kahden viiveellä.

Pyydä opastusta käyttöön

Tärkeää on nenäsuihkeen oikeanlainen käyttö: pullon kärki pitää suunnata kohti silmiä eikä nenän väliseinää. Tämä onnistuu helposti, kun suihkauttaa oikealla kädellä vasempaan sieraimeen ja vasemmalla kädellä oikeaan sieraimeen. Farmaseutit osaavat neuvoa lääkkeen otossa.

Allergisen nuhan nenäsuihkeissa on joko kortisonia tai sekä kortisonia että antihistamiinia.

– Kortisonia on niin vähän, että suihketta voi tarvittaessa käyttää vaikka vuoden läpi, Valovirta kertoo.

Flunssan hoitoon tarkoitettuja limakalvoja supistavia nenäsuihkeita ei pidä käyttää allergiaan. Ne toimivat vain lyhytaikaisessa käytössä, yleensä alle kymmenen päivää. Pidempi aika voi johtaa nenän tukkeutumiseen entistä pahemmin.

Siedätys hoitaa vuosiksi

Jos siitepölyallergia häiritsee elämää lääkkeistä huolimatta, kannattaa harkita siedätyshoitoa. Se on ainoa hoito, joka vaikuttaa suoraan sairauden syihin.

Kolme vuotta kestävä siedätys helpottaa oireita useilla jo ensimmäisenä keväänä. Hoidon teho säilyy parhaimmillaan 10–20 vuotta. Tarvittaessa siedätyksen voi uusia.

Hoitoon pääsee, jos allergia on todettu testeissä ja oireet haittaavat merkittävästi elämää. Hoitoon hakeudutaan loppukesästä tai alkusyksystä, kun oireet ovat siltä vuodelta ohi.

Siedätyshoitoa on tarjolla koivu- ja heinäallergiaan sekä koira- ja kissa-allergioihin. Erittäin tärkeä se on ampiaisten ja kimalaisten pistoista hengenvaarallisia oireita saaville.

– Tulevaisuudessa odotetaan niin sanotun laastarisiedätyksen tuloa ruoka-allergioihin. Siihen on kuitenkin vielä matkaa, Valovirta kertoo.

Asiantuntija:
Professori, allergologian erikoislääkäri Erkka Valovirta, Turun yliopisto, Turun Terveystalo, Salon Mehiläinen

Nyt siedätyksen päättymisestä on 14 vuotta ja voin sanoa, että kannatti. Tarvitsen allergialääkkeitä vain satunnaisesti ja ainoastaan jos esimerkiksi koivu ja leppä sattuvat kukkimaan samaan aikaan. Olen saanut palautettua ruokavaliooni porkkanan ja omenan, joista sain ennen ristiallergiaoireita.

Suosittelen vahvasti keskustelemaan allergialääkärin kanssa mahdollisuudesta siedätyshoitoon.”

Kuva: Ilona Savola

Tunnista oireet – allergiaa vai tavallista nuhaa?

FLUNSSA
1–5 flunssaa on aikuiselle normaali määrä vuodessa. Lapset voivat sairastaa vuodessa jopa 10 flunssaa.

OIREET
Kuume, väsymys ja sairauden tunne ovat tyypillisiä flunssassa. Flunssassa nuha on sitkeää ja usein kellanvihreää. Vuoto silmistä on flunssassa rähmäistä.

ALLERGIA
20 prosenttia suomalaista sairastaa siitepölyallergiaa. Oireita on kukinnan aikaan, allergian aiheuttajasta riippuen helmikuun lopulta alkusyksyyn.

OIREET
Allerginen nuha on kirkasta ja vetistä, Vuoto silmistä on allergiassa kirkasta ja vetistä. Allergia voi väsyttää, mutta lämmönnousu on harvinaista ja silloinkin vain vähäistä.

Pieni allergiasanasto

ALLERGEENI
Allergiaa aiheuttava aine, kuten siitepöly. Allergeenit ovat yleensä valkuaisaineita eli proteiineja.

ANTIHISTAMIINI
Allergialääke, joka estää oireita aiheuttavan histamiinin eritystä elimistössä. Tabletti tai liuos.

EOSINIFIILIT
Veren valkosoluja, jotka lisääntyvät allergiassa. Kutsutaan myös allergiasoluiksi.

RISTIALLERGIA
Vihannekset ja hedelmät aiheuttavat siitepölyjen lisäksi oireita, kuten suun kutinaa tai limakalvojen turpoamista.

SIEDÄTYSHOITO
Allergiaa aiheuttavaa ainetta annetaan pieninä annoksina kolmen vuoden ajan. Pistos tai tabletti.