Jos pelkäät että et pysty, olet ehkä paatunut itsekeskeyttelijä. Ilmiölle on olemassa myös virallisempi nimi, ADT, attention deficit disorder. Termi on amerikkalaisen psykiatri Edward Hallowellin keksimä. ADHD:n hoitoon erikoistunut Hallowell alkoi tehdä jo kolmisenkymmentä vuotta sitten – kauan ennen älypuhelinaikaa – havaintoja aikuisista, joiden keskittymiskyky oli alentunut.
Erotuksena ADHD:n kaltaisista neurologisista häiriötiloista ADT ei ole sairaus, vaan liiasta kiireestä johtuva vajetila tarkkaavaisuudessa. Ihminen on tällöin totuttanut aivonsa jatkuvaan keskeyttelyyn ja säntäilyyn, jonka seurauksena keskittyminen ei enää onnistu silloin kuin haluaisi.
”Se on kuin palohälytys, jota ei saada pois päältä”, kirjoittavat aivotutkijat Mona Moisala ja Minna Huotilainen kirjassaan Keskittymiskyvyn elvyttämisopas.
Levottoman mielen kesytys lähtee arvoista
Mitä levottoman mielen ja haurastuneen keskittymiskyvyn eheyttämiseksi sitten pitäisi tehdä?
Hyvinvointiteollisuus on havainnut taistelumme keskittymisvarkaita vastaan. Markkinoilla on tarjolla lukuisia keskittymiskyvyn kohentamiseen tarkoitettuja rollaattoreita mindfullness-sovelluksista (lisää kännykän käyttöä!) hiljentymisretriitteihin.
Jos mielen kaaosta haluaa todella kesyttää, pitää mennä kuitenkin lähintä joogakeskusta pidemmälle: omiin arvoihin.
Käytännössä tämä tarkoittaa sen syvällistä pohtimista mikä on elämässä niin tärkeää, että turhempien asioiden pitää väistyä tämän tieltä. Sen jälkeen itseä on helpompi paimentaa pois sovelluksista sähläämästä.
Yksinkertainen tapa alkaa harjoitella tätä on kuvitella omat arvonsa janalle, jossa oikealle päin mentäessä ne vahvistuvat, ja vasemmalle mentäessä haurastuvat.
Kun olet aloittamassa uutta tehtävää – Facebookin räpläämistä, sähköpostin avaamista kesken aamupalan, Instagramin vilkuilua kesken keskustelun – vedä muutamaksi sekunniksi käsijarrusta ja kysy kumpaan suuntaan tämä sinua janalla vie.
Virkeänä keskityt parhaiten
Keskittymiskykyä tukevat myös päiväjärjestyksen suunnitteleminen ja tehtävien niputtaminen. Useimmat ihmiset ovat terävimmillään aamuisin ja aamupäivisin, jolloin kannattaa tehdä keskittymistä vaativaa, pidempikestoista työtä. Iltapäivällä on sälähommien vuoro.
Voimakkaimmin keskittymiskykyä haurastuttaa usean asian tekeminen yhtä aikaa. Tämän vakituinen harjoittaminen ajaa aivot tilaan, jossa ajatus ei enää pysy missään kunnolla. Jos elät vielä siinä luulossa, että monen asian yhtäaikainen tekeminen on tehokasta, unohda se. Multitaskaaminen laskee työtehoa jopa 40 prosentilla. Asioiden loppuun saattaminen hidastuu oleellisesti, kun niitä tehdään päällekkäin, vaikka pitäisi tehdä peräkkäin.
Keskittyminen on vahvasti sidoksissa myös lepoon. Yksi keskittymiskyvyn edellytyksistä on hyvä yöuni sekä säännölliset tauot. Väsyneenä keskittyminen on vaikeampaa. Tämän vuoksi läpi päivän vietettävät tauot ja kunnon kontrastit velvollisuuksien ja hellittämisen välillä ovat oleellisia.
Jos päivä on yhtä ultrajuoksua tehtävästä toiseen, arvokkaat asiat jäävät odotushuoneeseen virumaan. Kiireeseen tottuneelle on vaikeaa laittaa rajoja sille, mihin saa keskittyä ja mikä voi mennä ohi. Aloita pienestä: käy vartin kävelyllä ilman puhelinta, lue kaksi sivua mieluista kirjaa paperilta, kirjoita paperille kaksi asiaa, joiden tekeminen toisi illaksi tunteen, että ihan hyvin tämä päivä sujui.
Jos tämän lukeminen tuotti haasteita, aloita tästä: katso kaukaisuuteen, hengitä kaksi kertaa syvään sisään ja ulos. Jos se onnistuu, osaat jo – nyt ei tarvita kuin toistoa.
8 kohtaa: Näin autat mieltä keskittymään
1. Ilmoitukset pois. Jos jollain on aidosti kiireistä asiaa, hän osaa kyllä soittaa.
2. Lakkaa hokemasta kiirettä ja puhu siitä, miten käytössä olevan ajan saa riittämään.
3. Tutki mikä on sinulle arvokasta. Miten saisit sidottua pääosan ajastasi sen ympärille?
4. Pidä 10 minuutin tauko, jonka aikana et koske puhelimeen tai tietokoneeseen.
5. Suunnittele päiväsi. Mitkä kaksi asiaa haluat saada tänään aikaiseksi?
6. Kokeile kahden viikon ajan mitä tapahtuu, jos teet vain yhtä asiaa kerralla.
7. Jäsennä kaikki tekemätön työ paperille sen sijaan, että pyörität vyyhteä päässäsi.
8. Päätä, milloin työpäivä päättyy ja sinä saat vapaata.
Anna Perho on ratkaisukeskeinen valmentaja ja työyhteisöasiantuntija.