Kun rinnan alla polttelee tai röyhtäykset pitävät yöllä hereillä, syynä on todennäköisesti refluksitauti. Siihen auttaa muun muassa ruokailutottumusten viilaaminen ja sängynpäädyn nostaminen. Lääkkeet vähentävät oireita.

Uni painaa jo silmiä, mutta happamat röyhtäisyt ja liman valuminen kurkkuun estävät nukahtamisen – taas kerran. Refluksitauti on ikävä mutta useimmiten vaaraton vaiva, jota voi helpottaa omin toimin.
Refluksitaudin takana on ruokatorven alaosassa olevan sulkijalihaksen löysyys. Se päästää mahalaukun hapanta nestettä ruokatorveen ja jopa nieluun asti. Refluksitauti on hyvin yleinen, jopa joka neljäs aikuinen kärsii siitä.
Joillakin sulkijalihaksen toimintaa häiritsee myös palleatyrä. Palleatyrä on yleinen varsinkin yli 50-vuotiailla, mutta vain osalle heistä kehittyy refluksitauti.

KATSE RUOKAAN
Tupakoinnilla on selvä yhteys refluksitautiin. “Tupakointi vähentää syljeneritystä ja voi aiheuttaa refluksitautia”, johtava ylilääkäri Timo Carpén Helsingin kaupungin Lännen terveysasemalta toteaa.
Tyypillisesti närästystä pahentaa rasvainen ruoka. Oleellista on syödä terveellisesti ja riittävän usein, mutta pienehköjä annoksia kerrallaan. Ateriaväli päivällä olisi hyvä pitää 3–4 tunnissa.
Vältettävistä ruoka-aineista näkee netissä monenlaisia listoja. Syytä on kuitenkin välttää vain niitä ruokia, jotka aiheuttavat oireita. Monelle oireita aiheuttavat rasvaiset ja käristetyt ruoat ja juomista kahvi, kaakao, hiilihapolliset juomat ja alkoholi. Myös suklaa, tomaatti, sipuli ja sitrushedelmät voivat korventaa.
Ylipainoisella jo muutaman kilon pudotus helpottaa refluksioireita. Myös kohtuullinen liikunnan harrastaminen ja stressin vähentäminen voivat auttaa.

KIILA SÄNGYN PÄÄTYYN
Ruokasulan takaisinvirtaus nieluun vaikeuttaa nukahtamista. Se voi ärsyttää kurkunpäätä ja aiheuttaa yskimistä.
Hieman puoli-istuva asento saattaa helpottaa. Sängyn pääpuolta kannattaa kohottaa. Jo 15–20 senttimetrin nosto riittää. “Jos närästys vaivaa, kannattaa aikaistaa iltapalaa”, Timo Carpén toteaa.
Tilapäistä ja ohimenevää närästystä voi hoitaa apteekista ilman reseptiä saatavilla närästyslääkkeillä. Apua kannattaa kysyä farmaseutilta.

LÄÄKKEISTÄ APUA
Useimmiten refluksitaudin toteamiseen riittää oireiden sekä niiden toistumisen ja pahentavien seikkojen läpikäynti lääkärissä. Lisätutkimuksia tarvitaan esimerkiksi silloin, jos lääkekokeilut eivät auta, vaiva uusiutuu tai oireet alkavat ensimmäisen kerran yli 50-vuotiaana. Lisäksi rintakivun sydänperäiset syyt on syytä aina sulkea pois.
Tähystystutkimusta eli gastroskopiaa harkitaan, jos tupakoi, käyttää runsaasti tulehduskipulääkkeitä tai alkoholia tai on nielemisvaikeuksia tai -kipua, oksentelua, tahatonta laihtumista tai anemiaa. Tähystyksen tekemistä puoltaa myös lähisuvussa todettu ylemmän ruoansulatuskanavan syöpä.
Mahan happamuutta vähentävät lääkkeet helpottavat oireita. Kun neste ei enää ole hapanta, se ei ärsytä ruokatorvea. Tutkimusten mukaan selvästi tehokkaimpia ovat hapon eritystä estävät protonipumpun salpaajat eli PPI-lääkkeet. Hankalassa tapauksessa annosta voidaan nostaa tai ottaa lisälääkkeeksi alginaattivalmiste.
“PPI-lääkettä ei pidä ottaa tarpeettomasti, sillä useampien kuukausien yhtäjaksoinen käyttö voi aiheuttaa mahalaukun vähähappoisuuden myötä muun muassa imeytymishäiriöitä. Lääketarve hyötyineen ja haittoineen tulee arvioida uudelleen tasaisin väliajoin.”

LIISI PETTERSSON, 37, OUOU ”LUOTAN KEHONI VIESTEIHIN”

”Ääneni alkoi väsyä, kun opiskelin laulunopettajaksi. Olin aiemmin huomannut limaisuutta ja nenän tukkoisuutta. Vatsani turposi ja sain happamia röyhtäisyjä. Äänen menetys sai minut lääkäriin.
Sain happosalpaajareseptin ja listan ruoka-aineista, joita tuli välttää sekä neuvon syödä pieniä aterioita kerrallaan. Sängynpäädyn kohottaminen auttoi nukkumaan levollisesti. Omin päin jätin pois gluteeniviljat ja maitotuotteet, mikä tuntui helpottavan oloani.
Lääkkeiden säännöllisen käytön lopetin puolentoista vuoden jälkeen. Jos on paljon stressiä, turvaudun happosalpaajiin kuuriluonteisesti.
Pyrin rauhoittamaan ruokailuhetket niin, etten selaile kännykkää tai tee töitä syödessäni. Ruoan jälkeen saatan istua hetken paikallani tai käydä rauhallisella kävelyllä. Luotan kehoni antamiin viesteihin: ne kertovat, mitä minun kannattaa tehdä.”

HELPOTA OLOA
-Syö säännöllisesti 3–4 tunnin välein pieniä annoksia
– Aikaista iltapalaa jos sinulla on yöllisiä oireita
– Vältä rasvaa ja käristettyjä ruokia Korvaa rasvaiset leivonnaisetpullapohjaisilla
– Juo korkeintaan vähän kahvi, teetä tai alkoholia. Kuumista juomista vihreä tee sopii yleensä hyvin
– Nosta sängyn pääpuolta, jos oireet häiritsevät nukkumista

PIENI REFLUKSISANASTO:
Antasidit ovat happoa neutraloivia lääkkeitä, joita saa sekä reseptillä että ilman. Ne helpottavat oireilua vähentämällä mahan happamuutta.
Närästys on rinnanaluspoltetta ja korventelua mahassa. Se johtuu happaman mahan sisällön noususta mahalaukusta takaisin ruokatorven alaosaan.
Palleatyrä syntyy pallealihaksessa olevaan aukkoon, minkä kautta ruokatorvi kulkee. Se saattaa lisätä refluksin oireita. Palleatyrä yleistyy iän myötä.
Protonipumpun estäjät eli PPI-lääkkeet helpottavat oloa estämällä hapon eritystä. Ne ovat tehokkaimpia lääkkeitä
refluksitautiin. Pitkäaikaista käyttöä on syytä välttää.
Sulkijalihas säätelee mahalaukun sisällön nousua ruokatorveen. Refluksitauti johtuu sulkijalihaksen heikosta toiminnasta.