Autismidiagnoosi vapautti medianomi Juho Korhosen, 38, olemaan oma itsensä.
Neurokirjon piirteet näkyivät Juho Korhosen lapsuudessa haasteina sosiaalisissa suhteissa.
− Koetin päiväkodissa mennä toisten lasten leikkeihin mukaan, mutta en osannut tehdä sitä oikealla tavalla.
Aivan kuin häneltä olisi puuttunut jokin taito, joka muilla oli luonnostaan.
Juho jätettiin ulkopuolelle ja hänelle vihjailtiin, että hän oli muiden mielestä jotenkin erilainen ja omituinen.
Se hävetti ja hämmensi pientä Juhoa. Häpeää seurasi halu kätkeä häpeän aiheuttaja eli oma persoonallisuus. Oli parempi matkia muita eli maskata kuin olla oma itsensä.
− Maskaaminen alkoi tiedostetusti, mutta siitä tuli tiedostamatonta ja hukkasin oikean identiteettini.
Autismitesteihin ystävän yllyttämänä
Yksinäinen ja syrjäytynyt, näillä sanoilla Korhonen kuvaa parikymppistä itseään.
− En tiennyt kuka olen tai mitä haluan elämältäni.
Samat kysymykset pyörivät mielessä: Miksi sanoin niin? Miksi käyttäydyin noin? Oliko minun syytäni, että kaveri laittoi välit poikki?
− Olin jatkuvasti poikki, enkä osannut asettaa rajoja itselleni enkä muille. Vihasin itseäni ja annoin ihmisten kävellä ylitseni.
Korhonen paloi noina vuosina loppuun useammankin kerran.
Muutoksen sysäsi liikkeelle tapaaminen korkeakoulukaverin kanssa seitsemän vuotta sitten. Kaverin lähipiirissä oli diagnoosin saaneita.
− Hän kysyi minulta, olinko koskaan ajatellut hakeutua tutkimuksiin.
Korhonen ei hätkähtänyt kysymystä, vaan noudatti kaverin neuvoa.
Silti lääkärin ehdottomuus yllätti.
− Sinä olet ihan selkeästi kirjolla, lääkäri totesi.
− Minusta tuntui kuin minulle olisi lykätty syliin uusi identiteetti ja jätetty yksin selviytymään sen kanssa, Korhonen muistelee.
Elämää autismidiagnoosin jälkeen
Ensimmäinen vuosi diagnoosin jälkeen oli vaikea.
− Olin lukossa ja välillä vakuuttunut siitä, että lääkäri oli tehnyt virhediagnoosin.
Korhonen ei osannut puhua asiasta kenenkään kanssa. Avautuminen alkoi kaksi vuotta myöhemmin, kun hän hakeutui vertaistukiryhmään ja yksilöohjaukseen.
− Isoin juttu oli tajuta, että en ole ainoa, joka pohtii näitä.
Aina kun joku ryhmässä kysyi, oliko kenelläkään muulla vastaavia kokemuksia, melkein kaikkien käsi nousi ylös.
− Siinä joukossa en ollutkaan se omituinen jätkä, vaan ihan niin kuin muutkin.
Lähes kaikilla ryhmässä oli erityismielenkiinnon kohteita, aivan kuten Korhosella oli aina ollut kiinnostus syntetisaattoreita ja äänisuunnittelua kohtaan. Myös ulkopuolisuuden kokemukset, maskaaminen ja häpeä olivat porukalle tuttuja.
Nepsy katsoo elämää eri tavalla
Kuuluminen joukkoon sai häpeän hellittämään ja aidon minän murtautumaan esiin.
− Olen aina ollut luova ja herkkä, mutta nyt pinnalle alkoi pulputa lapsuudesta tuttu ulospäinsuuntautuneisuus ja impulsiivisuus. Huomasin, miten intensiivisesti koin tunteeni ilman maskausta.
Tällä hetkellä Korhonen seurustelee tyttöystävän kanssa ja toimii graafikkona pelialalla.
Korhonen ymmärtää nyt, miten paljon ainutlaatuista pääomaa hänellä ja muilla neurokirjon ihmisillä on.
− Me nepsyt katsomme asioita laatikon ulkopuolelta. Sillä tavalla esimerkiksi työyhteisössä voi syntyä uusia oivalluksia ja yllättäviä ratkaisuja ongelmiin.
Myös rehellisyys on neurokirjaville ominainen piirre. Joskus se voi aiheuttaa väärinymmärryksiä, kun suoruus tulkitaan epäkohteliaisuudeksi.
− Haluan kommunikoida suoraan niin kuin asiat ovat.
Jos joku kokee suoruuteni epämiellyttäväksi, toivon suoruutta myös toiseen suuntaan, jotta voin pyytää anteeksi ja korjata väärinkäsityksen.
Ymmärrys lisääntyi autismin kokemusasiantuntijana
Kommunikoinnin haasteet ovat saaneet Korhosen perehtymään aiheeseen syvemmin.
− Minusta tuli kokemusasiantuntija, koska haluan ymmärtää paremmin, miten kommunikoinnista voisi saada sujuvampaa ja koska toivon, että voin auttaa muita.
Korhosesta on ikävää, jos autismi leimataan muoti-ilmiöksi, koska se voi estää ihmisiä hakemasta diagnoosia ja sitä kautta ammattiapua.
−Tietämättömyys ja häpeä voivat johtaa päihde- ja sosiaalisiin ongelmiin. Diagnoosia tarvitaan myös terveyspalveluiden saamiseksi.
Korhosella on todettu myös ADHD, johon hän on saanut toimivan lääkityksen. Vertaistuen, henkisen työn ja lääkityksen lisäksi Korhosta auttavat juoksulenkit.
− Olen ylpeä itsestäni, eikä minun tarvitse enää hävetä itseäni. Se on ollut pitkä tie.
KUVATEKSTIT
− En edelleenkään pidä sanonnasta read the room, koska en pysty siihen. En vain osaa tulkita tilanteita ja sosiaalisia suhteita oikein tai en ainakaan aina onnistu siinä, Korhonen sanoo autismin asettamista haasteistaan.
− Olen hyvin herkkä, erityisherkkä ihminen, mikä tarkoittaa emotionaalisesti, empaattisesti ja aistien kautta herkkää. Koen tunteet hyvin voimakkaina, varsinkin hylätyksi tulemisen tunteet.
Autismin kirjo
- Autismi on osa ihmiskunnan luonnollista neuromoninaisuutta. Väestöstä noin 1–1,2 prosentilla esiintyy autismia.
- Autismi on ihmisen synnynnäinen, pysyvä mutta muuttuva ominaisuus. Autismin taustalla olevia syitä ei kunnolla tunneta, mutta ainakin ympäristöllä ja perintötekijöillä on vaikutusta.
- Autismi ilmenee yksilön tavassa käsitellä tietoa, aistia ja kokea ympäröivä maailma sekä kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Haasteita esiintyy oman toiminnan ohjauksessa. Hermosto kuormittuu ja stressitaso nousee enemmistöön verrattuna nopeasti.
- Sana autismikirjo kuvaa autismin moninaisuutta, yksilöllisyyttä ja toimintakyvyn vaihtelua.
- Autismiin voi liittyä muita neurokirjon piirteitä, kuten ADHD, Touretten oireyhtymä, oppimisvaikeuksia ja kehityksellinen kielihäiriö.
Lähde: autismiliitto.fi
Artikkeli on julkaistu 25.3.2026.