Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Heta Yrjänäinen Turun Mehiläisestä vastaa kysymyksiin punkin puremasta.
Mitä pitää tehdä, jos punkki pääsee puraisemaan ihoa?
- Irrota ihoon kiinnittynyt punkki nopeasti ja kokonaisena. Käytä apuna punkkipinsettejä, joilla voi tarttua paremmin punkin imukärsän juureen. Irrota punkki vääntämättä ja ravistelematta. Kun olet poistanut punkin, puhdista ja desinfioi puremakohta ja kätesi desinfiointiaineella ja saippualla.
- Seuraa mahdollisia oireita. Jos iholle tulee tasainen tai rengasmainen ihottuma tai saat flunssan kaltaisia oireita, hakeudu lääkäriin saman viikon aikana. Päivystykseen ei sen vuoksi kuitenkaan tarvitse lähteä.
- Aloita hoito ajoissa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa oireet huomataan, sen parempi teho antibioottihoidolla on, mutta muutaman päivä viive hoidon aloituksessa ei vielä huononna ennustetta.
- Jokainen punkki ei kanna tautia. Punkin purema ei vielä tarkoita tautia, sillä kaikki punkit eivät kanna puutiaisaivokuumevirusta tai borreliabakteeria. Seuraa pureman jälkeen mahdollisia oireita.
Miksi punkkeja vastaan kannattaa suojautua?
– Punkkien levittämät puutiaisaivokuume ja borrelioosi voivat olla ikäviä sairauksia, jotka jättävät joskus elimistöön pysyviä jälkiä. Monelta harmilta voi säästyä, kun varautuu punkkeihin ennalta.
Mikä on paras tapa suojautua punkkien varalta?
– Suojaudu ulkoillessasi peittävillä vaatteilla. Tee jokailtaisesta punkkisyynistä tapa. Älä anna koirien tai kissojen nukkua sängyssäsi.
– Jos liikut paljon alueilla, joilla punkit ovat hyvin yleisiä, sinun kannattaa ottaa rokote puutiaisaivokuumetta vastaan. Suosittelen sitä kaikille, jotka oleskelevat riskialueilla, esimerkiksi Turun saaristossa ja Ahvenanmaalla. Myös Baltiassa ja Keski-Euroopassa tavataan paljon punkkeja. Rokottaminen vaatii kolme pistoskertaa. Kaksi ensimmäistä annosta pistetään 1–3 kuukauden välein, kolmas annos 5–12 kuukauden kuluttua toisesta rokotuksesta. Rokotteen suojaava vaikutus alkaa parin viikon kuluttua toisesta rokotuskerrasta. Rokote sopii myös lapsille.
Kuinka vaarallisia tauteja punkkien levittämät borrelioosi ja puutiaisaivokuume ovat?
– Borrelioosi on tavallisimmillaan tauti, joka hoidetaan pois eikä se jätä elimistöön pysyviä jälkiä. Ehkä noin 10 prosenttia borrelioositartunnoista saattaa jäädä oireilemaan laajemmin. Tarkkaa selitystä sille, miksi osalle tartunnoista näin käy, ei ole.
– Puutiaisaivokuume voi olla kova tauti, joka saattaa jättää pysyviä jälkiä elimistöön.
Kuinka paljon punkkien levittämiä tauteja diagnosoidaan Suomessa?
– Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylläpitämään tartuntatautirekisteriin on 2000-luvulla kirjattu borrelioositartuntoja Suomesta vuosittain 1 600–1 900 kappaletta. Puutiaisaivokuumediagnooseja tehdään vuosittain viitisenkymmentä.
