Kun läheisen arki ei enää suju ilman päivittäistä apua, moni ryhtyy omaishoitajaksi. Se on sitovaa mutta myös palkitsevaa. Omaishoitajan työ ansaitsee kiitoksensa.

Omaishoitajia on tässä maassa laskenta­tavasta riippuen noin 350 000. Virallisia sopimuksen tehneitä on 52 000, mutta lisäksi on moninkertaisesti heitä, jotka huolehtivat päivittäin sairaasta puolisostaan, lapsestaan tai muusta läheisestään ilman omaishoitosopimusta.

− Kun mukaan lasketaan kaikki, jotka ainakin silloin tällöin auttavat läheistään, päästään yli miljoonaan suomalaiseen. Siitä voimme olla tyytyväisiä, sanoo Omaishoitajaliiton aluekoordinaattori Pia Järnstedt.

Valtaosa omaishoitajista huolehtii puolisostaan. Viidennes hoitaa lasta tai nuorta, ja työikäisiä hoivaa noin 15 prosenttia. Yleisin syy omaishoidolle on muisti­sairaus, mutta monet muutkin sairaudet tai heikko toimintakyky voivat johtaa päivittäisen avun tarpeeseen.

Omaishoidon tarve on kasvamassa, kun väestö ikääntyy. Samalla kotihoidon saatavuus on valitettavasti heikentynyt ja pitkäaikaishoidon paikkojen määrä on laskenut, Järnstedt kertoo.

Omaishoitajalle tukea turvaverkosta

Kun läheisen toimintakyky ja terveys heikkenevät, jokainen voi harkita kohdallaan, onko omaishoitajaksi ryhtyminen itselle sopiva ratkaisu.

Omaishoitajuus on hyvä valinta, jos on valmis sitoutumaan hoivaan tai huolehtii jo läheisestään ja hänen asioistaan. Hoidon virallistaminen tuo mukanaan turvaverkon, johon omaishoitaja voi vaikeissa tilanteissa tukeutua. Omaan hyvinvointi­alueen palveluohjaajaan voi aina olla yhteydessä, ja lisäksi on tarjolla vertaistukea omaishoitoyhdistyksissä ja muissa järjestöissä tai diakoniatyössä.

− Omaishoitajuus ei kuitenkaan sovi kaikille. Joskus on parempi olla rinnalla kulkija ja hankkia palvelut ulkopuolelta.

Omaishoitajalle maksetaan kuukausittain palkkio. Lisäksi omaishoitajalle kuuluu kuukaudessa 2–3 vapaapäivää. Työikäisille omaishoitajille kertyy lisäksi eläkettä.

Kaikille omaishoitajille, myös ilman sopimusta läheistään hoitaville, on tarjolla neuvontaa ja vertaistukea omaishoitajayhdistyksissä, joita on ympäri maan. Omaishoitajille järjestetään tilaisuuksia, ja joihinkin niistä voi mennä yhdessä hoidettavan kanssa.

Omaishoitaja ei ole yleiskone

Kaikkea ei omaishoitajan tarvitse tehdä yksin. Omaishoitosuunnitelmaan kirjataan omaishoitajan antama hoiva ja asiat, jotka järjestetään muutoin. Kotihoidon kautta on mahdollista saada esimerkiksi ateriapalvelu ja apua hoitotoimenpiteisiin. Joillain alueilla voi ostaa palvelusetelillä siivousta.

− Yleiskoneeksi ei tarvitse ryhtyä. Palveluita on, eikä niitä pidä arastella käyttää, Järnstedt toteaa.

Omat perheenjäsenet kannattaa valjastaa apureiksi. Kun heille kertoo alusta asti rehellisesti omaishoidosta, avun pyytäminen helpottuu.

Jos omaishoitajaa pelottaa, että hänelle itselleen sattuu jotain asiointikäynnin aikana, Järnstedt vinkkaa perustamaan Whatsapp-ryhmän, jossa kertoo lähtevänsä nyt asioille. Näin läheiset voivat sovitun ajan kuluttua tarkistaa, että kaikki on ok ja omaishoitaja palannut kotiin.

Omaishoitaja, onneksi olet!

Omaishoitajan oman hyvinvoinnin vuoksi on tärkeää, että hän pitää itselleen kuuluvat vapaat. Auta ensin itseäsi, jotta jaksat hoitaa toista -periaate toimii.

Jossain vaiheessa on mietittävä kodin ulkopuolista hoitoa. Se ei ole epäonnistuminen. Omaishoitaja on edelleen tärkeä omaisena, vaikka läheinen olisi muualla hoidossa.

Aluekoordinaattori Pia Järnstedt haluaa kiittää kaikkia omaishoitajia tai sellaisina toimineita.  

− Ansaitset oikein lämpimän ja sydämellisen kiitoksen. Onneksi olet omaishoitaja! Muista pitää huolta myös itsestäsi.

Yhteinen asunto toimii

Kuopiolainen Tytti Voutilainen, 65, toimii isänsä omaishoitajana.

”Olen huolehtinut 96-vuotiaan isäni asioista jo vuosia, mutta aiemmin asuimme eri paikkakunnilla, hän Kuopiossa ja minä Mikkelissä. Ennen eläkkeelle jäämistäni keskustelimme, miten järjestämme asumisen. Isälle yhteinen, isompi asunto oli mieluisampi kuin paikka palvelutalossa. Muutimme siis viime kesänä samaan osoitteeseen Kuopiossa.

Asunto on esteetön, joten isä pääsee kulkemaan rollaattorilla. Järjen kanssa hänellä ei ole mitään ongelmaa. Hän lukee päivittäin sanomalehdet sekä seuraa uutisia ja ajankohtaisohjelmia. Yhteinen harrastuksemme on historia, josta riittää keskusteltavaa.

Isäni tarvitsee apuani pukeutumisessa, nousemisissa, kotitaloustöissä ja asioimisissa. Voin jättää hänet muutamaksi tunniksi yksin, kun käyn kaupassa ja asioilla. Turvarannekkeella isä voi pyytää hätätilanteessa apua. Pidempiin poissaoloihin käytämme kahden hoivayrityksen palveluita.

Minulle kuuluu omaishoitajana kolme vapaapäivää kuukaudessa. Isä on kokeillut vapaapäivinäni kahta perhekotia ja hyvinvointialueen hoivakotia. Jatkossa kotiin tulee perhehoitaja. Omasta hyvinvoinnistani huolehdin liikkumalla ulkona ja pitämällä yhteyttä ystäviini vaikka puhelimella tai sähköpostilla.

Omaishoitajuuden huono puoli on sen sitovuus. Kaikessa pitää huomioida esimerkiksi isän lääkkeidenottoajat, ruokailurytmi ja nukkuma-ajat. Hyvä puoli on, että voin pitää huolta minulle rakkaasta ihmisestä.”

Näin haet omaishoitajaksi

• Kun läheisen avuntarve kasvaa päivittäiseksi, on aika hakea omaishoitajuutta.
• Ota yhteys oman hyvinvointialueesi sosiaalitoimeen soittamalla tai täyttämällä omaishoidon hakemus verkossa.
• Tilanteenne kartoitetaan omaishoidon palvelunohjaajan kotikäynnillä. Listaa käyntiä ennen kaikki asiat, joissa läheisesi tarvitsee apuasi.
• Ole jämpti. Apua ei saa, jos sitä ei pyydä.
• Omaishoidon neuvonta, p. 0800 390 229, on tarkoitettu omaishoitosopimuksen tehneille ja niille, jotka hoitavat läheistään ilman sopimusta. Maksuton palvelu on avoinna ti–to 9–12.

Lähteet: omaishoitajat.fi ja aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Pieni omaishoitosanasto

• Palvelutarpeen arviointi tehdään pyydettäessä hoidettavan henkilön kotona. Paikalla on omaishoidon palveluohjaaja, hoidettava ja hoitaja. Lisäksi tukena voi olla perheenjäsen tai luotettu tuttu.
• Omaishoitosopimus on omaishoitajan ja hyvinvointialueen välinen kirjallinen sopimus, jossa on omaishoitajan palkkio, vapaapäivät ja liitteenä omaishoidon suunnitelma.
• Lakisääteiset vapaat 2–3 vuorokautta kuukaudessa kuuluvat jokaiselle omaishoitajalle. Yhden vapaan pituus on 24 tuntia. Vapaita voidaan järjestellä monella eri tavalla, mikä sovitaan palveluohjaajan kanssa.
• Sijaishoitaja on perheen läheinen tai tuttava, joka on tehnyt hyvinvointialueen kanssa sopimuksen ja tulee hoidettavan kotiin omaishoitajan vapaapäivien ajaksi.
• Kiertävä perhehoitaja on hyvinvointialueen nimeämä ja kouluttama henkilö, joka tulee hoidettavan kotiin omaishoitajan vapaan ajaksi.

Lähde: omaishoitajat.fi

Löydä lähin Avainapteekki >

Artikkeli on julkaistu 24.2.2026.