Arviolta 5–10 prosenttia suomalaisista sairastaa jotain autoimmuunisairautta. Osa heistä saa myös toisen autoimmuunitaudin, osa useamman. Erikoislääkäri Laura Kuusalo kertoo, mistä on kyse.
Mikä on autoimmuunisairaus ja mistä se johtuu?
Elimistömme immuunijärjestelmä osaa yleensä tunnistaa omat kudokset ja hyökätä vain vieraita tekijöitä, kuten bakteereja ja viruksia, vastaan. Autoimmuunitaudissa immuunijärjestelmä hyökkää tiettyjä omia kudoksia ja soluja vastaan.
Syytä tähän ei tarkkaan tunneta, mutta yleensä siihen vaaditaan perinnöllinen alttius ja jokin ympäristötekijä, esimerkkinä infektiot ja hormonaaliset tekijät.
Seuraako yhdestä autoimmuunisairaudesta toinen?
Yksi autoimmuunisairaus ei aiheuta toista, mutta perinnöllinen alttius vaikuttaa. Ensimmäisen taudin jälkeen arviolta joka neljännelle tulee toinen tai useampikin autoimmuunitauti.
Voiko ensimmäisestä autoimmuunisairaudesta päätellä alttiutta muihin?
Jonkin verran voi, sillä tietyt autoimmuunisairaudet esiintyvät usein yhdessä. Tyypin 1 diabeetikoilla on muita enemmän tiettyjä kilpirauhassairauksia. Autoimmuunikilpirauhassairauksiin voi myös liittyä keliakiaa ja tiettyjä ihosairauksia, kuten vitiligoa. Myös monet reumasairaudet liittyvät toisiinsa, kuten nivelreuma, SLE ja Sjögrenin oireyhtymä.
Voiko toista autoimmuunisairautta ehkäistä?
Ei sen paremmin kuin ensimmäistäkään eli ei juurikaan. Eri autoimmuunitauteihin liittyy erilaisia riskitekijöitä, mutta niistä tiedetään melko vähän. Infektiot voivat aiheuttaa autoimmuunitaudin puhkeamisen, mutta niitä voi olla hankalaa välttää.
Tupakoinnin tiedetään lisäävän erityisesti nivelreuman riskiä. Terveelliset elämäntavat kannattavat muutenkin. Esimerkiksi ylipaino ja D-vitamiinin puutos vaikuttavat joidenkin autoimmuunitautien syntyyn.
Mitä hyötyä on tietää alttiudestaan autoimmuunisairauksiin?
Silloin voi ehkä tunnistaa oireet aikaisemmin ja hakeutua tutkimuksiin ja hoitoon. Esimerkiksi reumasairauksissa tulehdus pyritään saamaan mahdollisimman hyvin hallintaan, jotta immuunijärjestelmä ei olisi jatkuvasti aktiivinen. Jatkuvasti aktiivinen immuunipuolustus voi aiheuttaa riskin sairastua myös muihin sairauksiin, jotka eivät ole autoimmuunisairauksia.
Artikkeli on julkaistu 30.7.2026.