Tavallinen tartuntatauti saattaa iskeä huonokuntoiseen ja väistää sen, joka liikkuu ahkerasti, nukkuu riittävästi ja syö terveellisesti. Välillä käy kuitenkin päinvastoin. Hyvästä kunnosta on silti hyötyä taistelussa viruksia ja bakteereja vastaan.
Kansantauteja, kuten sydän- ja verisuonitauteja ja diabetesta, ei turhaan kutsuta elintapataudeiksi. Pienikin muutos elintavoissa, kuten liikunnan lisäys tai ruokavalion kohennus, voi pienentää sairastumisriskiä merkittävästi. Suojaavatko samat temput flunssalta ja vatsataudilta?
− Hyvin rajallisesti. Koko väestön tasolla hyvä fyysinen kunto voi kyllä suojata infektioilta jonkin verran, mutta huippu-urheilijat saavat enemmän infektioita juuri silloin, kun he ovat parhaassa tikissä, sanoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
Vasankari korostaa, että elimistön puolustuskyky, kuten fyysinen kuntokin, perustuu eletyn elämän ohella perimään. Tämä tekee immuunipuolustuksesta hyvin yksilöllisen, vaikka sen pääperiaate onkin kaikilla sama.
Immuunipuolustus käynnistyy, kun virus, bakteeri tai muu vieras mikrobi pyrkii tai pääsee kehoon. Torjuntaan osallistuvat ihon ja limakalvojen ohella lukuisat erilaiset mikrobit, tappajasolut ja vasta-aineet. Nopean ensireaktion jälkeen puolustusta tehostavat aiemmista infektioista eli tartunnoista sekä rokotuksista jääneet muistijäljet.
Vahvat keuhkot kestävät flunssan oireita paremmin
Oli sitten hyvä- tai huonokuntoinen, kukapa ei olisi joskus pohtinut, tuliko flunssa valvomisesta tai siitä, kun ei ehtinyt koko viikkona lenkille tai kunnon lounaalle. Vasankari pitää kaikkia syitä mahdollisina.
− Infektioikkuna voi avautua myös siitä, että on juuri sairastanut flunssan tai on heikossa kunnossa muun sairauden tai esimerkiksi syöpähoitojen tai antibioottien vuoksi.
Fyysinen kunto vaikuttaa Vasankarin mukaan enemmän oireiden voimakkuuteen kuin siihen, tuleeko infektio vai ei.
− Jos sydän ja keuhkot ovat hyvässä kunnossa, ne kestävät infektioitakin paremmin. Selkeitä riskejä ovat vaikeat keuhkosairaudet ja tupakointi. Koronaepidemian aikana huomattiin myös, että erityisesti sydän- ja verisuonitaudit sekä ylipaino johtivat hankalampiin oireisiin. Myös heikot ja hauraat vanhukset menivät nopeasti huonoon kuntoon.
Flunssa kytee muttei syty
Joskus tauti ilmoittelee tulostaan pienin oirein, muttei iske kunnolla. Vasankarin mukaan kyse voi olla siitä, että bakteeri tai virus on tullut kroppaan, mutta immuunipuolustus saa sen tuhottua ennen kuin selviä oireita ehtii tulla.
− Näitä subkliinisiä tauteja meillä on varmasti enemmän kuin huomaammekaan.
Vasankari jättäisi orastavan taudin hälytellessä rankimmat urheilusuoritukset väliin ja varmistaisi, että tulee syötyä ja nukuttua kunnolla.
Suurin riski: toiset ihmiset
Jos tarve pysyä terveenä on erityisen suuri, Vasankari ei luottaisi kehon puolustuskykyyn vaan pöpöjä kantavien ihmisten ja pintojen välttelyyn sekä käsien pesuun samaan tyyliin kuin koronaepidemian aikaan.
Vasankari ei suosittele eristäytymistä kuitenkaan pitkäaikaisena ratkaisuna hyväkuntoiselle ja perusterveelle ihmiselle.
− Kun lopulta palaa ihmisten joukkoon, avaa todennäköisesti infektioikkunan, koska elimistö ei ole tottunut taudinaiheuttajiin ja sen puolustuskyky on heikentynyt.
Flunssan syy tuskin selviää
Perusterve ihminen saattaa kuntoilla ahkerasti, nukkua riittävästi, syödä terveellisesti ja pestä käsiä siinä missä muutkin, ja silti taudit iskevät häneen useammin kuin muihin.
− Infektiokierre ei kuitenkaan tarkoita, että siihen olisi pysyvä taipumus. Edessä voi olla taas vuosia, jolloin taudit eivät juurikaan tartu, Vasankari sanoo.
Pihlajalinnan vastaava työterveyslääkäri Tuomas Sorto kertoo, että infektiokierteen syytä ei lähdetä yleensä edes selvittämään, jos oireet ovat kohtuulliset.
− Voidaan toki katsoa limakalvojen kuntoa ja tarkistaa verikokein, ovatko elimistön suojamekanismit kunnossa. Mutta aika harvoin löytyy fysiologista syytä siihen, miksi joku sairastuu helpommin kuin muut, Sorto toteaa. Elinympäristöstä syy voi kyllä löytyä helpostikin, jos esimerkiksi altistuu työpäivän aikana päiväkodin runsaalle pöpötarjonnalle.
− Joskus taas infektio voi olla merkki siitä, että työpaikalla tai muussa elämässä kaikki ei ole hyvin. Pienetkin oireet voivat tuntua lamauttavilta, jos työmotivaatio ei ole kohdillaan. Ja silloin diagnoosejakin tulee enemmän, koska infektiotaudit diagnosoidaan pelkästään oireiden perusteella.
Artikkeli on julkaistu 31.8.2026.