Uupumus ja väsymys vaivaavat ajoittain itse kutakin. Mistä voi tietää, onko syy elintavoissa tai esimerkiksi anemiassa? Nettipalstoilla keskustellaan paljon ferritiinistä ja sen mittaamiseen liittyvistä hankaluuksista. Julkinen terveydenhuolto ei ferritiinimittauksia hevin tee, useimmiten sellaisen halutessaan on käännyttävä yksityisten palveluntarjoajien puoleen.

Laboratoriosektorin johtaja Kristina Hotakainen Mehiläisestä kertoo ferritiinistä ja siitä, miksi moni lääkäri suhtautuu varauksella sen mittaamiseen.

– Mehiläisen Töölön keskuslaboratoriossa ferritiinin tutkimusmäärät ovat lisääntyneet kasvaneen kiinnostuksen myötä, mutta vaikka asiaa tutkitaan enemmän, vakavia raudanpuutoksia ei löydetä suhteellisesti enempää kuin aikaisemminkaan.

Mitä ferritiini on ja miten se liittyy raudanpuutteeseen?

– Ferritiini on raudan varastoproteiini, jonka pitoisuus veressä kuvastaa rautavaraston määrää. Sitä esiintyy erityisesti maksassa. Matala ferritiinipitoisuus merkitsee aina rautavarastojen puutetta.

– Ferritiini ei sisälly perusverenkuvaan, vaan se tutkitaan aina erikseen. Jos potilaalla on todettu anemia ja sen syytä on selvitettävä, ferritiinin mittaaminen otetaan aina mukaan jatkotutkimuksiin.

Mitä ”piilevä raudanpuute” tarkoittaa?

– Kyse on varastoraudan vähyydestä, johon ei vielä liity anemiaa. Raudanpuutteen ajatellaan usein näyttäytyvän anemiana eli matalana hemoglobiinipitoisuutena. Kuitenkin kaikki elimistön solut punasolujen lisäksi tarvitsevat rautaa. Raudasta voi siis olla puutetta jo ennen veren hemoglobiinin alenemista.

– Harvoin mikään oire tai sairaustila on kiinni yhdestä mittarista, esimerkiksi ferritiiniarvosta. Tämän vuoksi on tärkeää, että lääkäri ottaa kantaa siihen, mitä testataan. Raudanpuute on tavallinen ilmiö, joka kannattaa hoitaa, kun se todetaan, mutta muotivirtausten perusteella ei voi lähteä testaamaan kaikkea.

Kuinka yleistä raudanpuute on?

– Hedelmällisessä iässä olevat naiset ovat tavallisin riskiryhmä. Arviolta jopa joka viides nainen kärsii raudanpuutteesta kuukautisten aiheuttaman verenvuodon vuoksi. Raudan puute voi koskettaa myös kasvavia lapsia ja kestävyysurheilijoita, kasvisruokailijoita ja keliaakikkoja.

Millaisia oireita puutoksesta koituu ja miten niitä hoidetaan?

– Raudanpuutteeseen liitetään usein väsymys, palelu, hiusten lähtö ja kuiva iho. Niitä voi esiintyä monissa muissakin sairauksissa, esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnassa. Siksi oireiden liittyminen juuri raudanpuutteeseen on vaikea todentaa. Matalan ferritiinin hoidon on osoitettu vähentävän nimenomaan väsymystä.

– Raudanpuute todetaan aina verikokeilla ennen lääkityksen aloittamista. Rautalääkitys otetaan suun kautta. Sitä kannattaa jatkaa ainakin puoli vuotta, jotta rautavarastot saadaan täyteen. Haittavaikutuksina esiintyy tavallisimmin vatsavaivoja, joita voi välttää annosta pienentämällä tai harventamalla. Hyvä vaihtoehto on ottaa lääkitys joka toinen päivä.

– Suoneen pistettävä rautalääkitys ei ole luonnonmukainen reitti. Se sisältää vakavienkin haittojen riskin.

Miksi verenkuva ei kerro koko totuutta?

– Verenkuva paljastaa rautavarastojen ehtymisen vasta viiveellä. Siksi kannattaa aina puhua lääkärin kanssa, mistä kaikesta oireet voisivat johtua. Suositus on, että ferritiinin yhteydessä mitataan myös transferriinireseptorin arvo, joka on ferritiiniä luotettavampi raudanpuutetta mittaava arvo. Kun ferritiiniarvot laskevat raudanpuutteessa, transferriinireseptorin pitoisuus sen sijaan nousee. Kun tuokin pitoisuus tiedetään, saadaan varmempi diagnoosi.

Miksi ferritiinin viitearvoja ei voi tulkita suoraviivaisesti?

– Ferritiiniarvojen viitealueet vaihtelevat eri laboratorioissa todella paljon. Asiantuntijat ovat melko yksimielisiä siitä, että alle 20 mikrogrammaa litrassa on matala arvo ja yli 30 olisi tavoitealue. Viitealueet eivät siis aina kuvasta parasta rautatilannetta, mikä on käytännön haaste lääkäreille. Moni nainen luulee olevansa terve, vaikka kärsiikin raudanpuutteesta. Siksi lääkärin pitää osata viitearvoista riippumatta tulkita, ovatko arvot potilaalle hyväksyttävät. Nuorelle naiselle 15 mikrogrammaa litrassa on tavallinen arvo. Jos kyse on miehestä, arvo on todella matala. Silloin taustalla saattaa olla jokin sairaus.

Lyhyesti ferritiinista ja raudanpuutteesta:

• Anemia näkyy yleensä kalpeutena. Se voi ilmetä myös hengästymisenä ja voimattomuutena tai keskittymiskyvyn puutteena. 
• Alhainen ferritiini-pitoisuus kertoo elimistön raudan-puutteesta aikaisemmin kuin alhainen hemo-globiiniarvo.
• Normaalin hemoglobiinin viitearvot miehille ovat 134–167 g/l ja naisille 117–155 g/l.
• Joskus raudanpuutteen taustalla voi olla imeytymishäiriö, esimerkiksi hoitamaton keliakia.
• Rautaa imeytyy eniten punaisesta lihasta ja huonoimmin kasviksista. Kahvi, tee ja kalsium vähentävät raudan imeytymistä, c-vitamiini edistää sitä.
• Ferritiiniarvojen viitealueet vaihtelevat eri laboratorioissa paljon. SIksi lääkärin arvio tilanteesta on hyvin tärkeä.