Terveys

Teksti: Nina Riihimaa
Kuva: Vesa Tyni

Liikettä kipeille nivelille

Nivelrikossa olet itse tärkein hoitajasi. Liikunta ja painonhallinta ovat lääkkeitä tehokkaampia keinoja vähentää kipua ja turvotusta.

Nivelrikkoa epäilevä potilas kertoo tyypillisesti polvensa tai lonkkansa kipeytyvän kävel´lessä. Sängystä tai autosta noustessa nivelet tuntuvat jäykiltä. Nivelrikkoa voi tulla myös sormiin ja selkänikamien välisiin niveliin.

”Jäytävä kipu vaivaa jaksoittain. Välillä on parempia jaksoja, välillä nivelet taas äityvät pahoiksi. Aluksi kipu vaivaa vain rasituksen jälkeen, mutta taudin edetessä myös levossa”, yleislääketieteen erikoislääkäri Eino Ahtola kuvaa.

Nivelrikko vaurioittaa nivelten välissä olevaa rustoa. Ruston tehtävä on suojella luiden päitä hankaamasta toisiaan vastaan. Kun rusto ohenee, hankaus aiheuttaa paikallisen tulehduksen, joka tuntuu kipuna, kuumotuksena ja turvotuksena.

KOHTALONTOVEREITA RIITTÄÄ
Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus. Se voi tulla kenelle tahansa.
Useimmin nivelrikko alkaa vaivata kuusikymppisenä. Perinnöllisyydellä on vahva vaikutus: moni kertoo äidillään olleen mutkaiset sormet tai polvi ”aina” kipeänä.

Raskas fyysinen työ lisää nivelrikon vaaraa. Lisäksi vuosien varrella niveliin tulleet vammat voivat hiljalleen kehittyä nivelrikoksi. Myös ylipaino lisää sairas-tumisen riskiä. Naisilla nivelrikko on hieman yleisempi kuin miehillä. Syytä tähän ei tiedetä.

ASKEL KERRALLAAN
Kerran tultuaan nivelrikkoa ei voi parantaa, mutta sen etenemistä voi hidastaa merkittävästi. Monet pärjäävät nivelrikkonsa kanssa loppuelämänsä ilman suurempia ongelmia.
Liikunta on parasta hoitoa. Suositeltavimpia ovat nivelille kevyet lajit, kuten kävely, pyöräily, uinti, vesijump-pa ja hiihto.

Nivelrikkoisen ruokavalio on samanlainen kuin yleisesti terveellisenä pidetty ruokavalio, toteaa Eino Ahtola. Siis paljon vihreää, pehmeitä rasvoja, kalaa ja kuituja ja vain vähän punaista lihaa. Näin painokin pysyy kurissa.
”Tavoitteeksi ei tarvitse ottaa 20 kilon pudotusta vaan jo muutaman kilon lähteminen vähentää nivelille tulevaa rasitusta.”

KIPULÄÄKETTÄ JA KYLMÄÄ
Kivunhoidossa särkylääkkeistä turvallisin on parasetamoli. Pahimpina jaksoina voi käyttää tulehduskipulää-kettä korkeintaan 1–3 viikon kuureina.

Myös tulehduskipulääkevoiteita voi kokeilla varsinkin polvi- ja sormisärkyihin. Kylmähoitokin auttaa. Siihen käy joko kylmä geeli tai -pakkaus. Myös pakastevihan-nespussi toimii. Kylmän ja ihon väliin täytyy aina laittaa t-paita tai keittiöpyyhe, jotta iho ei palellu.

D-vitamiinilisää kannattaa käyttää etenkin pimeään vuodenaikaan. Kalsiumlisä voi olla tarpeen, jos sitä ei saa tarpeeksi ruoasta. Jotkut ovat kokeneet hyötyvänsä glukosamiinista. Sitä voi testata, vaikka sen tehosta ei selvää näyttöä olekaan.

LÄÄKÄRIIN AJOISSA
Lääkärille nivelvaivoistaan kannattaa kertoa heti, kun ne häiritsevät arkisia toimia tai kipu ei hellitä tavallisilla kipulääkkeillä. Nivelrikko todetaan lääkärin tekemällä haastattelulla sekä nivelten tunnustelulla ja toiminnan tarkastelulla. Röntgenkuva vahvistaa tulokset. Lääkkeettömät keinot ovat diagnoosin jäl-keen edelleen tärkeimpiä.

Ahtola tapaa antaa potilailleen kirjalliset ohjeet – muuten ohjetulvasta unohtuu herkästi ainakin osa.
Fysioterapeutilta saa liikkumiseen yksilölliset ohjeet. Tarvittaessa tämä ohjaa hankkimaan tukipohjalliset kenkään.
Jos kipu ja turvotus ovat oikein pahoja, lääkäri voi ruiskuttaa niveleen kortisonia. Olo hellittää usein moneksi kuukaudeksi niin, että pääsee liikkumaan ja hoitamaan itse itseään.

TEKONIVELELLÄ ETEENPÄIN
Tekonivelleikkaukseen ryhdytään, jos nivelrikko on edennyt pitkälle eikä muista hoidoista ole ollut apua. Sairastumisesta tähän saattaa mennä vuosikymmeniä.

Tekonivelleikkausten tulokset ovat hyviä. Eino Ahtola onkin tavannut monia potilaita, jotka ovat siirtäneet leikkausta vuosia, mutta siinä käytyään ovat enemmän kuin tyytyväisiä.
”Suomessa ei asenneta tekoniveltä turhaan. Ennemminkin leikkausta siirretään liian pitkään.”


HELENA HAAPANEN, 68, TURKU
Nyt polvet kestävät puutarhatyöt

”Äitini kärsi huonoista polvista, samoin mummoni. Leikkaukseen he eivät kuitenkaan päässeet.
Onnekseni minun mo-lemmat polveni leikattiin, kun nivelrikko äityi pahaksi.

Ensimmäisen kerran näytin polviani ortopedille 58-vuotiaana, kun olin astunut pihatöissä salakuoppaan. Olin kuulemma vielä liian nuori leikkaukseen. Kun kahdeksan vuoden päästä menin samalle lääkärille, hän ihmetteli, kuinka olen pystynyt kävelemään. Sisuhan minua liikutti. Sain leikkauksissa molempiin polviin tekonivelet viime vuonna.

Ennen leikkausta lievitin kipujani tulehduskipulääkkeillä ja liikkeellä. Kokeilin myös glukosamiinia, mutta en saanut siitä apua. Jalkojen nosto kulmasohvan päälle vähensi kipuja, samoin saunan lämpö.

Olen aina ollut kova touhuamaan. Puutarhanhoito on intohimoni. Odotan kuin kuuta nousevaa tulevaa puutarhakautta! Tänä vuonna luulen voivani laskeutua polvillenikin.”