Sekä tyrnin hedelmäliha että siemenet sisältävät monipuolisesti iholle ja limakalvoille hyödyllisiä rasvahappoja, jotka auttavat kuivaa ja ärtynyttä ihoa. Tyrni sisältää myös runsaasti vitamiineja, esimerkiksi C- ja E-vitamiinia, sekä A-vitamiinin esiasteita, karotenoideja. Runsaasti ravinnon karotenoideja nauttivilla ihmisillä on hieman alhaisempi syöpäriski kuin niitä vähemmän saavilla.

”Tyrnilajikkeita on useita, joten niiden kemiallinen koostumus ja terveysvaikutukset voivat olla erilaisia. Valtaosa tyrnituotteista valmistetaan viljellyistä lajikkeista”, farmakognosian dosentti Yvonne Holm Helsingin yliopistosta kertoo.

Tyrnin käyttö: mehuihin ja kapseleihin

Tyrni kasvaa luonnonvaraisena karussa maaperässä Kiinassa ja Venäjällä. Euroopassa se viihtyy muun muassa Alpeilla ja Suomen rannikkoseudulla.

Tyrni ei ole rohdoksista edullisimpia. Ensimmäinen sato saadaan kolmevuotiaasta pensaasta, ja marjojen poiminta piikkisten oksien joukosta on työlästä.

”Tyrnimarjoja käytetään sellaisinaan esimerkiksi mehuihin ja kylmäkuivattuina ja jauhettuina kapseleihin. Sakean mehun pinnalle erottuva öljy lienee tyrnimarjan osista arvokkain. Linolihappoa, alfalinoleenihappoa ja palmitoleenihappoa sisältävää öljyä käytetään sekä ulkoisesti että sisäisesti”, Holm sanoo.

Tyrni sisältää

• runsaasti C-vitamiinia, jota sadassa grammassa marjaa on appelsiiniin verrattuna kolminkertainen määrä.
• E-vitamiinia ja A-vitamiinin esiasteita eli karotenoideja, jotka ovat tehokkaita antioksidantteja ja tärkeitä ihon ja hiusten kunnolle.
• monityydyttymättömiä rasvahappoja, joita tarvitaan ihon, limakalvojen, sydämen ja verisuoniston kunnossapitoon.