Terveys

Teksti: Marko Jääskeläinen

Jälkiehkäisy on hätäratkaisu

Jälkiehkäisy on raskauden keskeytystä parempi vaihtoehto terveydelle.

Jälkiehkäisyllä tarkoitetaan raskauden ehkäisyä yhdynnän jälkeen, mutta ennen implantaatiota eli alkion kiinnittymistä kohtuun. 

Hormonitoimintaan vaikuttavaa lääkitystä, niin sanottua jälkiehkäisyä, on syytä käyttää tilanteissa, joissa esimerkiksi kondomi on rikkoontunut tai luiskahtanut pois paikoiltaan tai jonkin muun ehkäisymenetelmän kanssa on ilmennyt ongelmia – tai jos ehkäisyä ei ole jostain syystä käytetty ollenkaan.

Suomessa jälkiehkäisyvalmisteita myydään suunnilleen 100 000 pakkausta vuodessa, ja markkinoilla on kaksi tuotetta. Niiden kauppanimet apteekeissa ovat Norlevo ja Ellaone. Molemmat sisältävät keltarauhashormonin eli progesteronin kaltaista lääkeainetta. Norlevon vaikuttava aine on levonorgestreeli, Ellaonen ulipristaali.

Jälkiehkäisytabletit vaikuttavat progesteroniin ja progesteronireseptoriin ensisijaisesti siten, että munasolujen ir-toaminen eli ovulaatio viivästyy tai estyy. Siten munasolu ei pääse hedelmöittymään. Valmisteet eivät kuitenkaan keskeytä jo alkanutta raskautta tai vaikuta sen kulkuun, eivätkä estä hedelmöittymistä, jos ovulaatio on jo ehtinyt tapahtua.

Hormonaalisen jälkiehkäisyn käytössä tärkeintä on ajoitus. Mitä aiemmin suojaamattoman yhdynnän jälkeen lääkkeen ottaa, sitä todennäköisemmin vaikutus on toivotun kaltainen eli ei-toivotun raskauden estyminen. Norlevo tulee ottaa viimeistään 72 tuntia yhdynnästä. Ellaonen voi ottaa vielä viisi päivää (120 tuntia) yhdynnän jälkeen.

– Tabletti tulee kuitenkin aina ottaa viipymättä, eli ei kannata odottaa, jos arvelee tarvitsevansa valmistetta, muistuttaa Pälkäneen apteekin apteekkari Mikko Unkila.

Norlevo on ollut markkinoilla Ellaonea pidempään ja on siksi näistä kahdesta valmisteesta tunnetumpi. Ellaone muuttui reseptivapaaksi toukokuussa 2015, Norlevo jo vuonna 2002. Molempia valmisteita saa apteekista ilman reseptiä tarvitsijan iästä riippumatta. Ellaonen käyttöaika on pidempi kuin Norlevon, ja se on myös varmempi, edellyttäen että lääke otetaan riittävän ajoissa.

– Jos tabletin ottaa 24 tunnin kuluessa yhdynnästä, on Ellaone noin 50 prosenttia tehokkaampi kuin Norlevo. Myöhemmin otettaessa ero pienenee, Unkila kertoo.

– Oikein käytettyjen ehkäisypillereiden ja eritoten kierukan käyttäjän riski tulla raskaaksi on kuitenkin huomattavasti tuotakin pienempi, Unkila korostaa.
Norlevon käyttäjillä raskauden todennäköisyys on noin kaksi prosenttia, Ellaonen noin yksi prosentti, kun lääke otetaan vuorokauden kuluessa yhdynnästä. Ellaonea ja Norlevoa ei saa käyttää samanaikaisesti; teho ei siten lisäänny, vaan saattaa päinvastoin vähentyä.

Jälkiehkäisyä ei missään nimessä ole tarkoitettu toistuvaan käyttöön. Pitkäaikaisen käytön vaikutuksia ei tunneta. Jälkiehkäisyssä on kyse hätäratkaisusta, jota tarvitaan varsinaisen ehkäisymenetelmän petettyä. Jälkiehkäisy ei siis voi olla muiden ehkäisymenetelmien korvike eikä sitä pidä käyttää ainoana ehkäisymenetelmänä.

Jälkiehkäisyn käyttö on vähäistä, jos sitä verrataan niin nuorten kuin aikuistenkin sellaisten yhdyntöjen määrään, joissa ei käytetä ehkäisyä. Suomalaisista jälkiehkäisyn käyttäjistä 65 prosenttia on alle 25-vuotiaita ja 82 prosenttia sellaisia, jotka eivät ole synnyttäneet.

Jälkiehkäisyyn käytettävät valmisteet ovat hyvin siedettyjä. Hormonaaliseen hoitoon voi liittyä lieviä haittavaikutuksia, kuten pahoinvointia tai alavatsakipuja, mutta ne häviävät tavallisesti kahden vuorokauden kuluessa. Joissakin tapauksissa saattaa esiintyä oksentelua. Jos niin käy kolmen tunnin kuluessa lääkkeen ottamisesta, kannattaa valmistetta toivotun vaikutuksen varmistamiseksi ottaa uusi annos.

Yhteisvaikutukset ovat vähäisiä. Jälkiehkäisyvalmisteet sopivat siis hyvin käytettäväksi muiden lääkkeiden kanssa. Apteekissa asioivan tulee silti kertoa mitä muita lääkkeitä on käytössä, sillä esimerkiksi epilepsialääkkeet saattavat heikentää jälkiehkäisyvalmisteen tehoa.

– Apteekin henkilökunta keskustelee jokaisen jälkiehkäisyä tarvitsevan kanssa selvittäen mahdollisesti käytössä olevat muut lääkkeet ja mahdolliset yhteisvaikutukset. Samalla opastetaan jälkiehkäisyn oikeaan käyttöön; apteekista saa aina tarvittavat ohjeet ja neuvot, Mikko Unkila muistuttaa.

Lähteet: haastattelun lisäksi: Jälkiehkäisy, Duodecim Terveyskirjasto (2015), Elise Kosunen et al. ja Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2005; 121(6):623-6.