Jo se, että ahdistusta ymmärtää paremmin, voi helpottaa oloa merkittävästi.
WHO:n mukaan ahdistus on yleisin mielenterveyden ongelma.
Kaikilla meillä on syitä olla huolissaan. Ihmiselämä on epävarmaa. Mokia sattuu ja pahoja asioita tapahtuu. Kuumottavan tuntuiset ajatukset voivat varoittaa aiheesta, joten niitä on syytä kuunnella – tiettyyn pisteeseen saakka.
Ahdistus on elintärkeä suojamekanismi, jonka ansiosta esivanhempamme selvisivät hengissä. Nyky-Suomessa harva on kuitenkaan alituisessa hengenvaarassa, vaikka kovassa ahdistuksessa siltä tuntuisikin.
Ahdistus luokitellaan mielenterveyden ongelmaksi silloin, kun se johtaa esimerkiksi hyödyttömään murheiden pyörittelyyn, kyvyttömyyteen rentoutua ja tarpeellisten sekä kivojenkin tekemisten välttelyyn.
On hyödyllistä hahmottaa, millaisesta ahdistuksesta on kyse. Onko ahdistus ollut matkassa aina vai liittyykö se kuormittavaan elämäntilanteeseen? Iskeekö se joinain tiettyinä hetkinä? Ahdistaako kaikki vai onko ahdistuksella jokin selkeärajainen kohde? Laskeeko ahdistus elämänlaatua merkittävästi vai häiritseekö se vain silloin tällöin? Tuottaako ahdistus kehollisia oireita? Onko alkoholinkäytöllä tekemistä ahdistuksen kanssa? Vai onko suurin ongelma se, että on ahdistunut ahdistuksesta?
Ahdistuksen kanssa voi oppia tulemaan toimeen. Itsetutkiskelu ja omat apukeinot voivat olla todella hyödyllisiä, mutta tarpeen mukaan kannattaa hakeutua ammattiavun piiriin.
Se, mitä terapiassa tehdään, riippuu asiakkaasta ja terapeutista. Yleensä terapiassa työskennellään ahdistuksen tunteiden ja sen herättämien ajatusten parissa sekä kartoitetaan, millainen toiminta voisi lievittää ahdistusta. Ymmärtäväinen ja myötätuntoinen suhtautuminen ahdistukseen saattaa helpottaa yllättävän paljon.
Hyviä tekoja ahdistuneelle mielelle
Luo jotain
Oiva keino liennyttää ahdistusta on tehdä jotain luovaa. Luovuus kannattaa käsittää laaja-alaisesti. Usein se sisällyttää jonkin konkreettisen ja miellyttävän tekemistä. Esimerkiksi leipominen, legojen rakentelu lapsen kanssa tai lintujen bongailu luonnon helmassa lasketaan.
Ota tauko
Ahdistusta voi kokeilla rajata kellon avulla. Huolihetken idea on, että varaat päivittäin 15–30 minuuttia sille, että keskittyneesti pohdit niitä asioita, jotka herättävät huolta. Mitä aiemmin päivällä huolihetken pidät, sen parempi.
Ajatuksia voi esimerkiksi kirjoittaa paperille. Toinen tapa on asettaa kellonaika, jolloin huolehtiminen on kiellettyä: ilmoita mielellesi vaikka, että ilta ja yö on rauhoitettu, ja että seuraavan kerran huolia käsitellään aamukahdeksan jälkeen.
Rauhoita keho
Tutkittu näyttö puhuu vakaasti sen puolesta, että kehon liikuttaminen ja rentouttaminen voivat auttaa ahdistuksen kesyttämisessä. Yhtä auttaa jooga, toista kävely, kolmatta sauna, neljättä kylmävesiuinti ja niin edes päin. Erilaisia hengitykseen ja tietoiseen läsnäoloon keskittyviä harjoituksia piisaa. Saatat huomata, että ensimmäinen harjoituskerta voi hieman tökkiä, mutta kokeilua kannattaa jatkaa.
Elinan kirjavinkit ahdistuksen ymmärtämiseen
Käytännön stressinhallintaa
Stressinhallinnan valmentajaksi kouluttautuneen anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkärin kirja auttaa ymmärtämään, miten stressaannumme ja tarjoaa lukuisia tapoja stressin hoitamiseen.
Heini Harve-Rytsälä: Hallitse stressiäsi – Tue toimintakykyä paineen alla, Duodecim, 2026
Perspektiiviä oireisiin
Arvostetun kirjailija-lääkärin teos haastaa lähestymään mielenterveyden ongelmia näkökulmasta, joka jää yleensä yksilökeskeisen ajattelun jalkoihin: ympäristöllä ja kulttuurilla on iso vaikutus hyvinvoinnillemme.
Gabor Maté: Normaali on myytti, Into, 2026
Artikkeli on julkaistu 31.8.2026.