Mielialaan vaikuttavia hormoneita kutsutaan myös onnellisuus- tai mielihyvähormoneiksi. Hormoneilla on tärkeä tehtävä elimistössä.
Mielihyvähormoneita on neljä: dopamiini, serotoniini, oksitosiini ja endorfiini. Kunkin tehtävät ovat hieman erilaiset, ja niitä erittyy hieman erilaisissa tilanteissa.
Tiivistetysti voi sanoa, että dopamiini vahvistaa onnistumisen tunnetta, serotoniini lievittää stressiä, oksitosiiniä erittyy, kun kokee läheisyyttä, ja endorfiini vaikuttaa yleisesti hyvään oloon.
Mielihyvähormonit vaikuttavat siis mielihyvän ja tyytyväisyyden tunteeseen. Niiden toimintaa voi itse tehostaa helposti ja nopeasti.
1. Tee hyvää!
Yksi hoitaa hylättyjä kissoja, toinen ryhtyy kulttuurikaveriksi, kolmas kerää roskia lähiseudultaan.
Hyväntekeväisyydestä on hyötyä paitsi sen kohteelle myös tekijälle. Toisten auttaminen tuo iloa ja edistää hyvinvointia.
− Aivot ja terveys hyötyvät siitä, että toimii jonkin itselleen tai yhteisölleen merkityksellisen asian puolesta, sanoo neuropsykologi Sanna Koskinen.
Hyväntekeväisyyden psyykkisiä ja fyysisiä vaikutuksia on tutkittu.
Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että aivojen tunne-elämään liittyvät alueet aktivoituvat sellaisilla ihmisillä, jotka olivat juuri lahjoittaneet rahaa hyväntekeväisyyteen. Hyvän tekeminen voi lisätä merkityksellisyyden tunnetta, yleistä tyytyväisyyttä elämään ja arvostusta itseään kohtaan.
2. Tuoksulla voi vaikuttaa mielialaan
Tuoksu kulkeutuu nenästä hermojen kautta aivoihin, joten se voimistaa tunnereaktiota. Esimerkiksi miellyttävän tuoksuinen hierontaöljy tai koivun tuoksu saunassa voi vahvistaa hoivan ja mielihyvähormonien vaikutusta.
3. Liiku, naura ja kuuntele musiikkia
Vaikka liikkumaan lähteminen tympäisisi, usein sen jälkeinen hyvä olo palkitsee. Se johtuu muun muassa endorfiinin erityksestä.
− Ei tarvitse lähteä vuorikiipeilylle eikä maratonille, vaan pelkkä aamujumppa tai kävelylenkki saa endorfiinit liikkeelle, hormoneja tutkinut farmakologian dosentti Markus Storvik kertoo.
Elimistö alkaa tuottaa endorfiiniä myös esimerkiksi silloin, kun nauraa hersyvästi tai kuuntelee musiikkia.
− Musiikilla on ihmeellinen vaikutus tunnetilaan. Se voi tuoda mielihyvää, rauhoittaa, antaa energiaa tai vaikka hauskuuttaa.
4. Virtaa adrenaliineista
Jos haluat eroon nuutuneesta olosta, kokeile lyhyttä jumppatuokiota. Vain muutaman minuutin rivakka liikuntapyrähdys nostaa vireystilaa välittömästi. Marssi, hypi, juokse tai kyykkää! Keho kiittää ja mielihyvähormonit lähtevät liikkeelle.
5. Riko rutiineja
Jos haluaa saada mielihyvähormonit hyrräämään, pitää tehdä pieniä, mielialaa nostavia tekoja säännöllisesti.
Esimerkiksi uudet tilanteet ja rutiinien rikkominen ovat hyväksi.
− Aivot eivät tykkää urautumisesta. Jos hakeutuu uuteen tilanteeseen, vaikka kävelylle, aivojen kannalta tilanne muuttuu. Se vaikuttaa mielihyvähormonien toimintaan, Storvik sanoo.
Vaikka onnellisuushormoneilla on oma tehtävänsä, ne toimivat kokonaisuutena ja niitä välittyy usein samaan aikaan. Yhteislaulussa tai radion mukana laulaessa endorfiini, dopamiini ja oksitosiini tuottavat mielihyvää ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
6. Halaile ja hae kontaktia
Oksitosiinia kutsutaan myös halaushormoniksi, koska läheisyys lisää sen eritystä.
Oksitosiinia erittyy muissakin yhteyksissä, esimerkiksi lemmikin kanssa puuhastellessa tai ystävän kanssa jutellessa.
Kanssakäymisen ei tarvitse olla pitkä, vaan lyhytkin kontakti ihmiseen tai eläimeen lisää oksitosiinin eritystä.
− Sekin riittää, että katselee ikkunan takaa jänistä tai sanoo jollekin päivää, Storvik toteaa.
7. Ruoki suolistosi ja mielesi
Serotoniinia erittyy suolistossa, kun syö monipuolisesti ja terveellisesti. Jos maha on tyytyväinen, myös mieli on tyytyväinen. Myös hyvien muistojen muisteleminen lisää serotoniinia elimistössä.
8. Pidä dopamiinipaasto
Onnellisuushormonit ovat meille hyväksi, mutta niillä ei kannata turruttaa itseään. Etenkin dopamiinia pystyy hankkimaan melko helposti ja nopeasti esimerkiksi selaamalla sosiaalista mediaa. Se tuo nopeasti mielihyvän tunnetta mutta myös koukuttaa.
− Tykkäykset tuntuvat hyviltä ja palkitsevat jonkin aikaa, mutta pian niihin kyllästyy, Storvik kertoo.
Dopamiinijärjestelmä vaatii tasaista palkitsemista. Jos huomaa hakeutuvansa jatkuvasti somen ääreen, voi olla paikallaan pitää some- ja dopamiinipaasto.
− Palkinnot kannattaa mieluummin hakea omaa tai muiden elämää parantavista teoista kuin somen selailusta.
9. Vähennä stressihormonia rauhoittumalla
Stressihormoni kortisolia erittyy, kun ihminen käy ylikierroksilla. Näin ollen kortisolin vaikutusta voi vähentää rauhoittumalla ja samalla antaa tilaa mielihyvähormoneille.
Rauhoittua voi esimerkiksi hemmottelemalla itseään lämpimällä kylvyllä tai suihkulla tai kuuntelemalla radiosta rauhallista ohjelmaa. Ylipäätään kuuntelu rauhoittaa useimpia enemmän kuin liikkuvan kuvan katselu.
Rauhoittumisen taian huomaa helposti etenkin illalla. Se voi tehdä ihmeellisiä asioita unelle.
− Kun stressihormonin taso laskee, serotoniini vaikuttaa paremmin. Silloin nukkuu levollisemmin ja unet voivat olla miellyttävämpiä, Storvik sanoo.
Kortisoli ei kuitenkaan ole vain pahasta. Pieni ja ohimenevä stressi auttaa suoriutumaan ja kehittämään itseään.
− Se kuitenkin vaatii, että näkee stressaavan tilanteen mahdollisuutena.
Artikkeli julkaistu 28.10.2025
Lue myös: Treenaa keskittymiskykyäsi
