Terveet elämäntavat, aivojen ahkera käyttö ja unenaikainen huolto suojaavat muistia. Lyhytaikainen stressi voi parantaa muistia hetkellisesti mutta alkaa nakertaa sitä jatkuessaan pitkään.
Terveet elintavat edesauttavat tervettä muistia
Samat terveelliset tavat, jotka torjuvat ylipainoa, diabetesta ja sydäntauteja, ovat herkkua myös muistille. Elämäntaparemontin eduista on saatu vahvaa näyttöä suomalaisessa FINGER-tutkimuksessa.
Muun muassa ruokavalioneuvontaa, liikuntaa ja muistiharjoittelua sisältänyt elintapaohjaus suojasi selvästi dementiariskissä olevien muistia ja ajattelua. Ja jos tupakan tumppaa nyt, dementiariski laskee japanilaistutkimuksen mukaan kolmessa vuodessa savuttomien tasolle.
Muisti tykkää makeista unista
Kuonakertymiä aivoista poistava pesuohjelma pyörii tehokkaimmin syvässä unessa. Jos menee aina myöhään nukkumaan ja herää aikaisin, tärkeät unen vaiheet jäävät vajaiksi. Se lisää rappeuttavien muutosten riskiä aivoissa, kertoo Yalen yliopiston lääketieteilijöiden tutkimus viime vuodelta.
Anna aivoille ja muistille sopivasti haastetta
Aivot vahvistuvat, kun niitä käyttää ahkerasti. Koulutus ja taitojen ylläpitäminen läpi elämän näyttää hidastavan muistisairauksien puhkeamista. Myös monimutkainen, aivoja haastava työ vähentää dementiariskiä, kuten epidemiologian professori Mika Kivimäen johtama tutkimusryhmä havaitsi laajoista väestöotoksista.
Uuden opettelu ja aivoverkostoja monipuolisesti aktivoivat harrastukset, kuten tanssi tai kuorolaulu, voivat auttaa pitämään mielen vireänä ja muistin terävänä. Niissä hyväksi on myös toisten seura.
Sosiaalinen eristäytyneisyys nimittäin lisää ikääntyneiden muistisairausriskiä, yhdysvaltalaisen Johns Hopkinsin yliopiston tutkijat havaitsivat.
Stressi voi hämärtää muistia
Stressin haitalliset vaikutukset hiipivät yleensä hitaasti, ja niitä on vaikea heti huomata. On ruuhkavuosien arkea, työpaineita, remonttia, rahahuolia tai sairauksia.
Käydään ylikierroksilla, ja kun olisi sopiva hetki palautua hyvässä seurassa tai harrastamalla liikuntaa, ei jaksakaan. Pitkäkestoisessa stressissä ollaan herkästi joko ylivireässä tai alivireässä tilassa, Terveystalon psykologi ja neuropsykologi Salla Rikander kertoo.
Miten stressi vaikuttaa muistiin?
Melkein kaikilla stressi heijastuu uneen. On vaikeampi nukahtaa, tulee heräiltyä öisin ja unet saattavat jäädä liian lyhyiksi.
Unen puute heikentää puolestaan tarkkaavuutta eli kykyämme kiinnittää huomiota ja keskittymään olennaiseen. Tätä kykyä tarvitaan, kun painamme asioita muistiin tai palautamme muistoja mieleen.
Stressi voi vaikuttaa myös suoraan tarkkaavuuteen ja muihin muistille tärkeisiin toimintoihin. Toisaalta lyhytaikainen stressi voi hetkellisesti jopa parantaa muistia, koska se lisää valppautta ja keskittymistä.
Se auttaa meitä suoriutumaan. Mikäli ylivireä tila jatkuu ilman palautumista, hyödyt häviävät, tarkkaavuus kärsii ja muistiongelmat lisääntyvät.
Mitä tehdä, kun unohtelee stressin keskellä?
Kannattaa hyväksyä se, että kaikkea ei voi eikä tarvitse muistaa. Ihmiset odottavat paljon muistiltaan, vaikka on sallittua kirjoittaa asioita ylös ja käyttää kalenteria.
Arjessa on kuitenkin paljon muistettavaa ja asioita, jotka häiritsevät tarkkaavuutta. On turha lisätä kuormitusta ja stressata muistamisesta.
Mitä tehdä, jos muistiongelma jatkuu?
Parasta olisi, jos voisi vähentää kuormittavia tekijöitä, mutta se ei aina onnistu. Kannattaakin keskittyä siihen, mihin voi itse vaikuttaa.
Kuormituksen allakin voi löytyä uusia keinoja palautumiseen, vaikkei se ole välttämättä helppoa. Tärkeintä olisi huolehtia unesta, liikunnasta, terveellisestä ravinnosta ja sosiaalisesta elämästä. On myös hyvä sallia tylsyys. Se tekee aivoille hyvää.
Kannattaa hakea apua terveydenhuollon ammattilaisilta, jos palautumiskeinoja ei löydy omin voimin tai jos muistiongelmat jatkuvat vielä stressin helpotettua.
Lue lisää: Hyvät unet alkavat jo aamusta
Artikkeli on julkaistu 12.3.2026.