Hyytymistä estävä lääkitys on monesti elinikäinen. Lyhytvaikutteiset lääkkeet on erityisen tärkeää ottaa ohjeen mukaan.
Täsmälääkkeet etusijalla
Antikoagulantit eli ”verenohennuslääkkeet” eivät puhekielisestä nimityksestään huolimatta laimenna verta vaan estävät sen hyytymistä. Näin ehkäistään eteisvärinään liittyvää aivoinfarktia tai laskimotukoksen aiheuttamaa keuhkoveritulppaa.
Jo vuosikymmeniä käytössä ollut varfariini vaikuttaa laajasti hyytymisjärjestelmään, kun taas uudemmat, niin sanotut suorat antikoagulantit, vaikuttavat täsmänä sen tiettyyn kohtaan.
Jos potilaalla on tukosriskiä lisäävä sydämen mekaaninen tekoläppä, varfariini on ainut vaihtoehto. Muuten nykyisin päädytään yleensä johonkin suorista antikoagulanteista. Valinnassa otetaan huomioon muut sairaudet ja lääkkeet, ikä ja paino sekä munuaisten toiminta.
Älä jätä “verenohennuslääkettä” väliin
Suorista antikoagulanteista osa otetaan kerran, osa kahdesti päivässä. Lyhytvaikutteisina ne on tärkeää ottaa juuri ohjeen mukaisesti. Dosetti voi tukea muistamista.
Uudemmat lääkkeet olivat pitkään kalliita, mikä on saattanut houkuttaa harventamaan lääkkeenottoa. Nyt nekin ovat erityiskorvattavia, ja kolmelle neljästä on patenttien rauettua saatu edullisia rinnakkaisvalmisteita.
Kuukausiksi tai eliniäksi
Jos esimerkiksi kipsi tai leikkaus on aiheuttanut laskimotukoksen, sitä hoidetaan lääkkeillä muutamia kuukausia. Mikäli tulpat toistuvat tai niihin on geneettinen alttius, voidaan määrätä pysyvä hyytymiä ehkäisevä lääkitys. Tekoläpän saaneille lääkitys on elinikäinen, samoin valtaosalle eteisvärinäpotilaista.
Lääkkeen käyttö voi aiheuttaa mustelmia sekä nenä- ja ienverenvuotoa. Mahdolliset ongelmat kannattaa selvittää lääkärin kanssa, joka voi harkita valmisteen vaihtoa. Itsekseen lääkettä ei pidä alkaa vähentää.
Artikkeli on julkaistu 30.7.2026