Terveys

Estrogeenilääkkeet, nainen istuu tuulettimen edessä
Teksti: Anna Tommola
Kuva: Getty Images

Estrogeenilääkkeistä helpotusta hikipuuskiin ja muihin oireisiin

Ohenevia limakalvoja ja muita esivaihdevuosioireita voi ja kannattaa hoitaa paikallisvalmisteilla silloinkin, kun hormonikorvaushoito ei sovi.

Monta eri vaihtoehtoa

Vaihdevuosien hormonikorvaushoito auttaa tehokkaasti estrogeenin puutteesta johtuviin oireisiin, kuten kuumiin aaltoihin, yöheräilyyn, nivelkipuihin ja limakalvojen kuivuuteen. Hoidossa käytetään samaa estradiolia, jota munasarjat tuottavat.

Estrogeenivalmisteita saa tabletteina sekä ihon kautta laastarina, geelinä tai suihkeena. Jos kohtua ei ole poistettu, rinnalle tarvitaan keltarauhashormoni suojaamaan kohdun limakalvoa. Tähänkin on useita vaihtoehtoja, myös yhdistelmävalmisteita.

Oman hormonitoiminnan päätyttyä hoidon toteutus on yleensä selkeää. Moni kuitenkin kokee erilaisia elämää haittaavia oireita jo paljon ennen kuin kuukautiset jäävät pois. Kokeilemalla selviää, auttaako estrogeeni vai onko syy muualla kuin hormonitasoissa. Sopivaa annosta voi joutua etsimään.

Paikallinen estrogeeni käy kaikille

Esimerkiksi sairastettu rintasyöpä tai tukostaipumus voi olla este hormonihoidolle. Se koskee silloin yhtä lailla suun kuin ihon kautta käytettäviä estrogeenivalmisteita, jotka vaikuttavat laajasti koko kehoon.

Estrogeenia sisältäviä paikallisvalmisteita eli emätinpuikkoja ja -voiteita on sen sijaan turvallista käyttää. Limakalvojen ohenemista on tärkeää hoitaa, sillä se lisää tulehdusten riskiä. Hormonittomat vaihtoehdot tuovat kuivuuteen vain hetkellistä helpotusta.

Näin estrogeeni annostellaan

Estrogeenisuihke sumutetaan pienelle ihoalueelle kyynärvarren sisäsyrjään. Geeli taas levitetään laajemmalle alueelle esimerkiksi vatsalle, reisiin tai pakaroihin.

Geelivalmisteiden välillä on vaihtelua siinä, mikä määrä geeliä vastaa tiettyä hormoniannosta. Oikea annostelu onkin syytä varmistaa, jos valmiste vaihtuu toiseen.

Löydä lähin Avainapteekki >

Artikkeli on julkaistu 31.8.2026.

Asiantuntija: Anna-Mari Heikkinen, synnytys- ja naistentautiopin dosentti, Terveystalo