”Turistiripuli paranee yleensä itsestään. Useimmiten se iskee kolmantena matkapäivänä ja kestää neljä, viisi päivää. Perusterve voi odotella ripulin luonnollista parantumista”, kertoo infektiolääkäri ja dosentti Anu Kantele Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.
”Vatsan toimintaa lamauttavaa lääkettä on syytä käyttää harkiten. Suolen toiminnan lisäksi se saattaa jumiuttaa vatsaan pöpön, minkä vuoksi ripuli vain pitenee ja pahenee. Jos ripulista huolimatta pitää matkustaa kotimaahan esimerkiksi lentokoneella, ennen matkaa voi ottaa loperamidia.”
Akuutti ripuli
Lyhytkestoinen akuutti ripuli on usein niin sanottua turistiripulia, jossa potilas on saanut reissussa vieraan bakteerin suolistoon. Se aiheuttaa oireita muutamasta päivästä pariin viikkoon. Muita yleisimpiä lyhytkestoisen ripulin aiheuttajia voivat olla antibioottikuuri, jokin virustauti tai ruokamyrkytys. Jos kuume ei kuitenkaan nouse tai muita vakavia oireita ilmene, puhutaan lieväoireisesta ripulista. Se ei vaadi erityistä hoitoa ja menee terveillä aikuisilla ohi itsestään levolla ja nesteytyksellä. Lasten, vanhusten ja perussairaiden henkilöiden pitää kuitenkin olla tarkkana kuivumisvaaran vuoksi.
Apteekin maitohappobakteereista voi olla hyötyä olon helpottamiseksi. Joissakin apteekista saatavissa nesteytysjuomajauheissa ja -tableteissa on myös maitohappobakteerit mukana. Myös esimerkiksi Imodiumia voi käyttää, jos ei ole korkeaa kuumetta.
Pitkittynyt ripuli
Jos ripuli kestää yli 3–4 viikkoa, ja sinä aikana ulostetta tulee vähintään kolme kertaa päivässä, puhutaan pitkittyneestä tai kroonisesta ripulista. Sen syy on selvitettävä, sillä ripuli voi olla merkki vakavasta sairaudesta kuten syövästä tai Crohnin taudista. Yhtä hyvin se voi olla kuitenkin myös jonkin lääkityksen tai vaikkapa sädehoidon aiheuttama tai lieväoireisempana merkki laktoosi-intoleranssista tai ärtyvän suolen oireyhtymästä. Aina ripulille ei löydy selitystä.
Torju nestehukkaa
Nestehukkaa voi torjua vedellä, teellä tai laimealla mehulla. Syöminenkin on sallittua; se ei pahenna ripulia. Ripulin aikana kannattaa kuitenkin suosia helposti sulavia ruokia, kuten paahtoleipä, banaani ja riisi. Nestehoito on erityisen tärkeää lasten ripulin hoidossa. Jos ripuli kestää useamman päivän, lapsen on hyvä juoda apteekeista saatavaa oraaliliuosta, jotta suolatasapaino palautuu normaaliksi. Ulkomailla valmiste tunnetaan nimellä ORS eli Oral Rehydration Solution. Kätevintä kuitenkin on, jos kuivajauheena myytävän valmisteen on ostanut valmiiksi jo kotimaasta.
Milloin lääkäriin?
Lääkäriin on syytä mennä aina, jos ripuli pitkittyy. Mikäli ripulin yhteydessä nousee kova yli 38 asteen kuume, ulosteessa on verta tai olo heikkenee nesteytyksestä huolimatta, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle heti myös lyhytkestoisessa ripulissa.
Lyhytkestoinen ja voimakasoireinen ripuli, voi johtua ärhäkästä bakteerista tai viruksesta. Tällön taudin aiheuttaja voi olla esimerkiksi salmonella- tai kampylobakteeri, norovirus tai jokin alkueläin. Tällaisissa tapauksissa tarpeen voi olla mikrobilääkitys. Lievään ripuliin mikrobilääkettä ei suositella.
Lyhytkestoisen ripulin syitä on tutkittava tarkemmin myös silloin, kun potilas on saanut syöpähoitoja tai on ollut voimakkaalla kortikoidi- tai antibioottilääkityksellä. Turhaan nautittu antibioottikuuri heiluttaa aina suolen mikrobitasapainoa ja voi näkyä suolessa vielä vuodenkin kuluttua.
”Kroonista sairautta potevan kannatta kysyä matkaripulin hoitoon ohjeet jo ennen matkaa ja hankkia kotimaan apteekista lääkärin mahdollisesti määräämät lääkkeet mukaan”, Anu Kantele muistuttaa.
Raskaana olevilta on suljettava pois listeria-bakteerin mahdollisuus, sillä se voi olla vaarallinen sikiölle. Hoito valitaan taudin aiheuttajan mukaisesti. Esimerkiksi antibiootteja käytetään bakteerien taltuttamiseen.
Lisätietoa aiheesta muualla
- Terveyskirjasto: Pitkittynyt (krooninen) ripuli
- Terveyskirjasto: Turistiripuli
- Terveyskirjasto: Norovirus
- HUS: Lasten ripulitaudit