Terveys

Sydäninfarktipotilas Tero Mäenpää seisoo sillalla
Teksti: Leena Lukkari
Kuva: Riina Peuhu

Hyvää elämää sydäninfarktin jälkeen

Yksitoista vuotta sitten Tero Mäenpää, 59, oli kuolla sydäninfarktiin. Nyt hän elää hyvää elämää tahdistimen kanssa.

Kipu oli niin kova, että Tero tiesi heti: nyt on tosi kyseessä. Sydäntehon kardiologit hämmästelivät myöhemmin, miten hienosti Tero oli kyennyt siinä tilassa toimimaan.

Hän oli soittanut hätänumeroon ja käynyt vielä kiilaamassa ulko-oven auki, jotta ensihoitajat pääsivät helposti sisään asuntoon. Sen jälkeen Tero oli asettunut sänkyynsä kylkiasentoon odottamaan avun saapumista. Kun ensihoitajat ehtivät paikalle, Tero ei enää hengittänyt.

− Uskon, että osasin toimia, koska olin käynyt työpaikoilla ensiapukursseilla voidakseni auttaa muita ihmisiä.

Tapahtumien kulku tiedetään hätäpuhelunauhoitteesta ja ensihoitajien kirjauksista. Tero ei itse muista siitä mitään. Elvytys kesti 23 minuuttia.

Ensioireena sydäninfarkti

Sepelvaltimotaudin ensioire on usein sydäninfarkti ja äkkikuolema. Tero oli tuolloin 48-vuotias, työssäkäyvä terve mies, eikä hänkään tiennyt sairaudestaan mitään. Mitään ennakko-oireita ei ollut.

Teroa pidettiin nukutettuna useita päiviä.

− Kun heräsin sydänteholla hengityskoneesta, tein lupauksen itselleni, että jos tästä selviän, teen kaiken mahdollisen terveyteni eteen.

Päätös on pitänyt tähän päivään asti. Teron ruokavalioon kuuluu paljon kasviksia, kalaa, kanaa ja kalkkunaa. Punaista lihaa hän syö vain vähän.

Alkoholista hän on luopunut kokonaan ja tupakka ei ole maistunut koskaan. Kävelystä ja kuntosaliharjoittelusta on tullut osa arkea.

− Nautin pelkästään siitä, että pystyn toimimaan itsenäisesti omin jaloin ja voin elää suhteellisen normaalia elämää, vaikka en työntekoon kykenekään.

Tero on työkyvyttömyyseläkkeellä.

Tärkeintä toipumisessa oli Teron mukaan hyväksyä se, että kyseessä on loppuelämän sairaus, mutta jonka etenemiseen voi itse vaikuttaa omilla valinnoillaan. 

Sydäninfarkti arpeuttaa sydäntä

Infarkti arpeutti sydäntä. Kolme vuotta sitten kesällä Tero huomasi, että hän alkoi väsyä jo pienestäkin rasituksesta.

−Tuntui kuin lihakseni olisivat olleet koko ajan maitohapoilla. Kävelyvauhti hiipui ja jouduin pitämään taukoja useammin.

Kontrollikäynnillä Terolla diagnosoitiin sydämen vajaatoiminta.

− Kun minulle ehdotettiin tahdistinta sanoin heti, että kyllä kiitos. Mutta en olisi ikinä uskonut, miten suuri vaikutus tahdistimella ja lääkityksellä on.

Vajaatoimintalääkitys ja iskevä tahdistin paransivat Teron elämänlaatua merkittävästi.

− Tahdistin antaa valtavasti mielenrauhaa sekä itselleni että läheisilleni.

Kun Teron sydämen syke laskee alle asetetun rajan, tahdistin ryhtyy avustamaan. Jos sydämeen tulee rytmihäiriö, tahdistin palauttaa sydämen oikeaan rytmiin. Tahdistin on etälukulaitteen avulla yhteydessä Tays:iin.

− Jos kaikki on ok, minuun ei oteta yhteyttä, vaan ainoastaan silloin, jos tuloksissa on jotain häikkää.

− Kehoni tuntuu vetreämmältä ja hengitys kulkee taas. On siinä varmasti psykologistakin vaikutusta.

Sydäninfarktipotilas Tero Mäenpää lintubongaamassa
Linnuista on tullut Terolle tärkeä harrastus. Hän bongailee lintuja itsekseen ja porukoissa. − Jos lähden yksin linturetkelle, ilmoitan siitä läheisilleni. Samoin raportoin, kun olen palannut kotiin.
Vertaistuki on tärkeää sydäninfarktipotilaille

Harva kehtaa kysyä Terolta kuolemasta tai kuolemanpelosta, ennemmin kysytään fyysisestä jaksamisesta. Vertaistukityön kautta Tero kuitenkin tietää, että kysymys on tärkeä, koska jokainen sydäninfarktin kokenut tai sepelvaltimotautidiagnoosin saanut pohtii kysymystä jossain kohtaa.

− Vasta puoli vuotta sydäntapahtuman jälkeen uskalsin kunnolla ajatella elvytystilannetta ja mitä olisi voinut tapahtua. Minusta pahin vaihtoehto ei olisi ollut kuolema vaan joutua olemaan lopun elämääni vihannes.

Sen ymmärtäminen, että paljon huonomminkin olisi voinut käydä, antoi voimaa iloita pienistäkin asioista arjessa ja omassa voinnissa.

− Tänä päivänä uskallan sanoa, että olen sinut kuolemanpelon kanssa. En osaa pelätä, eikä pelko rajoita menemistäni.

Tero kehottaa ihmisiä hakeutumaan tutkimuksiin hyvin matalalla kynnyksellä.

− Mitä aikaisemmin sepelvaltimotauti huomataan, sitä helpommalla pääsee, eikä tarvitse kulkea tällaista polkua kuin meikäläinen.

Sepelvaltimotauti voi johtaa sydäninfarktiin
  • Sepelvaltimotauti on krooninen sairaus, jota sairastaa arviolta 200 000 suomalaista.
  • Altistavia tekijöitä ovat ylipaino, perimä, diabetes, kohonnut verenpaine, tupakointi ja kohonnut kolesteroli.
  • Sepelvaltimot ovat sydämen pinnalla kulkevia valtimoita, joiden tehtävä on viedä sydänlihakselle happea ja ravinteita.
  • Sepelvaltimotaudissa valtimot ahtautuvat pikkuhiljaa, mikä voi johtaa äkilliseen tukkeutumiseen eli sydäninfarktiin.
  • Hoitona on terveellinen ruokavalio ja sairautta hidastava lääkitys. Merkittävä ahtauma vaatii pallolaajennuksen tai sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen.
  • Sydäninfarktin jälkeistä sydämen vajaatoimintaa voidaan tukea tahdistimella.

Lähde: Sydänliitto

Löydä lähin Avainapteekki.

Artikkeli on julkaistu 6.7.2026.