Suolistoa sanotaan toisiksi aivoiksi, eikä suotta. Suolistomikrobiomisi kiittää, kun liikut luonnossa, vaalit sosiaalisia suhteita ja nautit runsaasti kuituja.
Teksti: Iina Kansonen
Kuva: Päivi Ristell ja Getty Images
Julkaistu: 09.10.2026
1 – Aivot ja suolisto ovat aktiivisessa yhteydessä
Aivot ja suolisto ovat aktiivisessa vaikutuksessa keskenään, näin tutkimukset osoittavat. Aivojen toiminta muokkaa suolisto-mikrobiomia, ja suoliston mikrobiomi taas vaikuttaa keskushermoston kehitykseen ja toimintaan.
Suolistoa kutsutaan toisiksi aivoiksi, sillä sen hermosto toimii jokseenkin itsenäisesti, aivoista riippumatta. Suolistosta on löydetty runsaasti hermosoluja ja samoja välittäjäaineita kuin aivoista. Välittäjäaineet vaikuttavat muun muassa mielialoihin, ja esimerkiksi onnellisuushormoni serotoniini syntyy pääosin suolistossa.
Suolisto ja aivot kommunikoivat useita erilaisia kanavia pitkin. Yksi tärkein kommunikointikanava on vagushermo. Se yltää aivoista suolistoon ja kulkee monen tärkeän elimen, kuten sydämen ja maksan, kautta. Se välittää tietoa, aistimuksia ja muun muassa serotoniinia suolistosta keskushermostoon.
2 – Suolistomikrobit parantavat suorituskykyä
Tutkimuksissa on havaittu, että suolistomikrobiomi vaikuttaa ihmisen fyysiseen suorituskykyyn. Aktiivisella liikkujalla näyttää olevan runsaasti tiettyjä terveysvaikutteisia mikrobeja suolistossaan. Lisäksi tietyt suolistomikrobit vaikuttavat lisäävän liikkujan suorituskykyä.
3 – Liikunta auttaa vatsavaivoihin
Vaivaako laiska ruoansulatus? Kokeile rivakkaa hölkkälenkkiä tai muuta hengästyttävää liikuntaa. Se saattaa helpottaa ja ehkäistä ummetusta.
4 – Kun rentoutat vatsalihakset, rauhoitat hermoston
Avaa kiristävä housunnappi ja anna vatsan rentoutua. Hengitys syvenee kuin itsestään. Kun autonominen hermostomme siirtyy lepotilaan, syke ja hengitystiheys hidastuvat. Ruoansulatus sen sijaan alkaa toimia tasapainoisemmin. Epämääräiset vatsavaivat saattavatkin johtua akuutista tai pitkittyneestä stressistä.
Anna vatsan rentoutua! Kuvassa vatsalihakset toimivat aktiivisesti.
Ohjeet antoi fysioterapeutti Riikka Ilmivalta Virkisteriltä.
5 – Matala-asteinen tulehdus vaikuttaa aivoihin
Jokaisen suoliston mikrobisto on yksilöllinen. Osa suoliston mikrobeista edistää terveyttämme, osa taas on sille haitallisia. Jos suolistomikrobiomissa on häiriötila, haitallisten bakteerien osuus kasvaa. Samalla terveyttä edistävien bakteerien osuus pienenee. Tila on yhdistetty tutkimuksissa muun muassa Parkinsonin ja Alzheimerin tauteihin sekä sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen ja liikalihavuuteen.
Sairauksia eivät kuitenkaan aiheuta mikrobit. Syypää on niiden aikaansaama tulehdus, joka rikkoo suoliston pintaa. Se vaikuttaa suolen toimintaan ja immuunivasteeseen. Tämä vaikuttaa aivoihin, sillä suoliston mikrobiomi osallistuu aivojen välittäjäaineiden valmistamiseen. Tulehdus voidaan todeta verestä otettavalla CRP-testillä.
6 – Suolistobakteereilla on yhteys aivojen kehitykseen
– Raskaana olevan äidin masennus- tai ahdistusoireet ja korkea stressihormonitaso ovat yhteydessä pikkuvauvan suolistobakteeriston koostumukseen, sanoo FinnBrain-tutkimuksen johtaja, integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson.
Vuonna 2010 alkaneessa Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten ympäristö ja perimä vaikuttavat lapsen kehitykseen. Tutkimuksessa on mukana 4 000 suomalaista perhettä.
Mitä korkeammat odottavan äidin stressihormonitasot ovat, sitä enemmän lapsen suolistomikrobiomissa on mahdollisesti epäedullisia bakteereja, Karlsson sanoo. Hänen mukaansa suoliston mikrobiomi saattaa ohjelmoida lapsen aivoja tietynlaisiksi. Jotta vaikutusta voidaan ymmärtää, tarvitaan vielä lisää tutkimusta.
“
Suoliston mikrobiomi saattaa ohjelmoida lapsen aivoja tietynlaisiksi.
Karlsson kertoo, että FinnBrain-tutkimuksen alkuvaiheessa tutkijat eivät juurikaan keskittyneet suoli-aivoakseliin. Pian kävi kuitenkin ilmi, että asiaa on syytä tutkia tarkemmin.
– Saimme tutkimuksessa mukana olevien äitien raskausaikana otettuja ja lapsien syntymän jälkeen otettuja ulostenäytteitä. Niiden tutkiminen sai meidät ymmärtämään, että suolistobakteerikannalla on jonkinlainen yhteys aivojen kehitykseen.
FinnBrain-tutkimuksessa suolistomikrobiomin on osoitettu olevan yhteydessä ainakin lapsen temperamenttiin ja tunnesäätelyprosessiin.
Karlsson kertoo eläinkokeesta, jossa hiirille tehtiin ulosteensiirto. Eläimille siirrettiin masennus- ja ahdistus-oireista kärsineen ihmisen ulostetta. Hiiretkin saivat masennus- ja ahdistusoireita.
Karlsson kuitenkin muistuttaa, että ihminen on hiirtä monimutkaisempi olento.
– Suolistomikrobiomi on vain yksi palapelin palanen, ja ihmiseen vaikuttaa moni muukin seikka. Vaikka äiti voisi raskausaikana huonosti, se ei ole lapsen aivojen kehityksen kannalta massiivisen merkittävä tekijä.
7 – Turhia antibiootteja kannattaa välttää
Antibiootit ovat hyödyllisiä lääkkeitä oikein käytettynä. Ne kuitenkin tuhoavat suoliston hyviä bakteereja ja voivat sekoittaa suoliston toimintaa jopa vuosiksi. Siksi turhaa antibioottien syömistä on syytä välttää.
Muista kuitenkin, ettei lääkäri määrää antibiootteja turhaan. Syö aina sinulle määrätty kuuri, mutta pidä samalla huolta suolistostasi. Antibioottikuurin jälkeen kannattaa syödä monipuolisesti kasviksia, hedelmiä ja täysjyväviljatuotteita. Kuurin aikana ja sen jälkeen suositellaan usein nautittavaksi maitohappobakteeri-valmistetta, joka lisää suoliston luonnollisten bakteerien määrää.
8 – Vaali sosiaalisia suhteita
Brittiläisen tutkimuksen mukaan suolistomikrobiomilla voi olla yhteys luonteenpiirteisiin. Jo aiemmissa tutkimuksissa mikrobiston on todettu voivan vaikuttaa temperamenttiin ja käyttäytymiseen.
Sosiaalisilla ihmisillä on monipuolisempi mikrobisto, kun taas ahdistuneiden ja stressaantuneiden mikrobisto on yksipuolisempi. Voi siis olla, että sosiaalinen vuorovaikutus vaikuttaa ihmisen suolistomikrobiomiin, tutkimuksessa todetaan.
9 – Liiku luonnossa, hoida puutarhaa
Suoliston mikrobistoon vaikuttaa paitsi perimä myös elintapa ja -ympäristö. Ihminen ei altistu enää ympäristön bakteereille samalla tavalla kuin aikaisemmin. Elinpaikka vaikuttaa bakteerialtistukselle: esimerkiksi maaseudulla asuva ihminen altistuu huomattavasti monipuolisemmalle bakteeristolle kuin kaupunkilainen.
Tutkijoiden mukaan monipuolisesti bakteereille altistuminen voi edistää suoliston terveyttä. Itsensä voi altistaa bakteereille esimerkiksi viettämällä aikaa luonnossa, puutarhassa ja eläinten kanssa.
10 – Helli suolistoa ravinnolla
Kuidut voivat estää suolistomikrobiomin häiriötilaa. Helli suolistoasi kuitupitoisilla kasviksilla, täysjyväviljatuotteilla, pavuilla, linsseillä, marjoilla ja hedelmillä.
Suurin osa maitohappobakteereista kuuluu probiootteihin eli eläviin mikrobivalmisteisiin. Ne voivat yhteistyössä elimistön oman mikrobikannan kanssa korjata häiriöitä, jotka johtuvat esimerkiksi riittämättömästä ruoasta, stressistä tai kemiallisista lääkkeistä, kuten antibiooteista.
Kobalamiini eli B12-vitamiini on hermoston ja aivojen toiminnalle välttämätön vitamiini. Sitä saa eläinkunnan tuotteista, ja sitä tuottavat paksusuolen bakteerit. B12-vitamiinivajetta voivat lisätä esimerkiksi Crohnin tauti ja hoitamaton keliakia.
Lähde: Kaarlo Jaakkola: Ruoansulatus kuntoon ravitsemushoidolla, Midivita Oy, 2009 .
