Ylivirittyneisyys johtuu hermoston, kehon ja mielen kuormituksesta. Palautumiseen ei ole yhtä, kaikille sopivaa keinoa, mutta jokaiselle löytyy tapansa.
Teksti: Anne Ignatius
Kuva: Piia Arnould
Julkaistu: 02.11.2026
1 − Tee tietoisesti palautumista edistäviä tekoja
Tahdosta riippumaton eli autonominen hermosto säätelee muun muassa hengitystä ja vireystilaa.
Kun elämässä on liikaa kuormitusta, hermosto alkaa reagoida eikä pysty toimimaan kunnolla.
− Yleensä ihmiset huomaavat sen muutoksina kehossa ja arjessa, kertoo palautumisen asiantuntija, psykofyysinen fysioterapeutti Karita Palomäki.
Autonomisen hermoston muodostavat sympaattinen ja parasympaattinen hermosto. Sympaattinen hermosto kiihdyttää elimistöä ja muuta kehoa, kun taas parasympaattinen hermosto rauhoittaa.
“
Kun elämässä on liikaa kuormitusta, hermosto alkaa reagoida eikä pysty toimimaan kunnolla.
Normaalisti niiden tilat vaihtelevat päivän aikana, mutta pitkään stressaantuneena sympaattinen hermosto ottaa vallan.
Koko ikänsä hyvin nukkunut alkaa heräillä öisin. Olo on levoton, ja kehoon ilmestyy jännitystiloja. Monet ahdistuvat, murehtivat ja äksyilevät.
Kun huomaa muutokset, kannattaa tietoisesti alkaa tekemään palautumista edistäviä tekoja.
− Palautumisessa ei ole kyse vain hermoston rauhoittamisesta, vaan koko kehon ja mielen rauhoittamisesta. Palautuminen on monen tekijän kokonaisuus.
2 − Liiku luonnossa
Liike auttaa rauhoittumaan ja purkamaan stressiä. Liike voi olla mitä tahansa itselle mieluisaa liikkumista.
Kova urheilusuoritus kuitenkin aktivoi hermostoa, minkä takia rankkaa urheilua ei suositella tekemään myöhään illalla.
− Jo sekin auttaa, että työpäivän aikana hytkyttää ja keinuttaa itseään pienellä keinuvalla liikkeellä, Karita Palomäki vinkkaa.
Erityisen rauhoittavaa on liikkua luonnossa tai puistossa, jossa voi keskittyä puiden havinaan ja tuntemaan tuulen poskillaan.
3 − Laula, hymise, ääntele
Laulaminen ja hymiseminen ovat hyviä keinoja rauhoittaa kierroksilla käyvää kehoa, koska äänteleminen vaikuttaa hermostoon. Se voi myös lievittää kipua, Karita Palomäki kertoo.
− Kipupotilaille on kehitetty menetelmä, jossa potilas toistaa vuu-äännettä niin kauan kuin uloshengityksellä riittää ääntä ja ilmaa. Se resonoi ja aktivoi parasympaattista hermostoa.
Samalla tavalla toimii myös meditaatiosta tuttu om-äänne ja mikä tahansa muu äänne.
Myös musiikin kuuntelu rentouttaa, samoin tanssiminen tai muu luova liike musiikin tahtiin.
4 − Tee hengitysharjoituksia
Hengityksellä pystyy rauhoittamaan itsensä vähäksi aikaa.
− Jos tunnistaa stressin oireet kehossaan, ei välttämättä tarvitse kuin muutaman tiedostavan hengityksen tunteakseen olonsa palautuneeksi, Karita Palomäki sanoo.
Erityisesti uloshengityksellä on rauhoittava vaikutus. Uloshengityksen kannattaa antaa tapahtua omaan tahtiin.
Ohjatut hengitysharjoitukset, joissa hengitetään sisään ja ulos tiettyyn tahtiin, ovat hyviä niille, joiden rytmiin ne sopivat.
− Useimmille ne sopivat, mutta eivät kaikille. Jos pakottaa hengityksensä itselle epäsopivaan rytmiin, ei harjoitus toimi. Se voi jopa alkaa ahdistaa.
5 − Hidas liike rauhoittaa hermostoa
Viipyilevä liikemeditaatio viestii keholle ja mielelle, ettei ole hätää. Aloita avaamalla käsivarret leveälle ja hengitä samalla sisään. Uloshengityksellä tuo käsivarret halaukseen ja anna selän pyöristyä. Toista liike korostetun hitaasti 10 kertaa. Risti kädet joka kerralla eri päin.
Vinkit antoi fysioterapeutti Riikka IlmivaltaVirkisteriltä.
6 − Pidä pieniä taukoja
Olisipa kätevää, jos stressaantuneena voisi vain tehdä tietyn harjoituksen ja ‒ simsalabim! Stressi, murheet, kiukku, kehon jännitykset ja aamuyön heräämiset katoaisivat sen siliän tien.
− Valitettavasti näin ei ole. Palautumiseen ei voi antaa yhtä kaikille sopivaa ohjetta, sanoo Karita Palomäki.
Ensinnäkin kukaan ei palaudu vain yhtä asiaa tekemällä. Toiseksi on yksilöllistä, mikä palauttaa kenetkin.
− Sen kuitenkin voi sanoa, että palautuminen ei tarkoita vain lepoa vaan myös liikuntaa ja mukavaa tekemistä.
Ihminen on palautunut, kun autonomisen hermoston parasympaattinen ja sympaattinen hermosto ovat tasapainossa.
Tasapainoon pääsee, kun tietää, milloin on syytä pysähtyä, ja myös pysähtyy.
“
Useimmat meistä voivat opetella pitämään taukoja tekemällä pieniä palauttavia tekoja pitkin päivää.
Kuormitusta eivät kuitenkaan aiheuta vain itse tehdyt valinnat, vaan usein syy on yhteiskunnan rakenteissa. Esimerkiksi työttömyys aiheuttaa kuormitusta.
− Myös monen työ on niin hektistä, että pysähtymisen paikkoja ei yksinkertaisesti ole. Ajattele vaikka sairaanhoitajaa, joka ei välttämättä ennätä edes vessaan työpäivän aikana.
Useimmat meistä voivat kuitenkin opetella pitämään taukoja tekemällä pieniä palauttavia tekoja pitkin päivää. Se voi olla vaikka kehon ravistelua tai kaukaisuuteen tuijottelua.
Aivot nimittäin nauttivat lyhyistäkin tauoista, kunhan niitä on riittävästi pitkin päivää. Minuutin, parin tauko riittää.
Ne palvelevat kokonaisvaltaista hyvinvointia ja voivat vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi uneen.
− Pienet tauot ovat usein palautumisen kannalta jopa merkittävämpiä kuin päivittäinen 20 minuutin mindfulness-harjoitus. Kukaan ei palaudu vain yhtä asiaa tekemällä.
7 − Pysähdy unen äärelle
Palauttavia tekoja kannattaa opetella tekemään, vaikka ei olisikaan stressaantunut.
Kyky rentoutua voi helpottaa mahdollisesti tulevaisuudessa ilmeneviä stressiperäisiä oireita ja jopa ennaltaehkäistä sairauksia.
Palautumisen kannalta on tärkeintä nukkua riittävästi. Jos uni on pitkään vajaata tai sen laatu huonoa, se voi aiheuttaa ongelmia terveydelle.
Kaikille nukkuminen ei kuitenkaan ole helppoa. Karita Palomäki kehottaa pysähtymään ja miettimään, mitä nukkumiselleen voisi tehdä.
Karita Palomäki kehottaa tekemään palauttavia tekoja, vaikka ei olisikaan stressaantunut.
Yksi hyvä keino on tarkkailla omaa vireystilaansa ja mennä nukkumaan otolliseen aikaan.
Vireystila kulkee noin 90 minuutin sykleissä. Jos illalla väsyttää vaikkapa kello 22:n aikoihin, mutta ei mene nukkumaan, väsymys menee ohi ja vireystila nousee. Seuraava vireystilan lasku tulee noin puolitoista tuntia myöhemmin.
− Kun oppii tuntemaan oman vireystilansa ja menee nukkumaan, kun väsymys iskee, voi hiljalleen saada itselleen sopivan unirytmin.
Aamuyön heräilijöille Palomäellä on lohdullista kerrottavaa. Palauttavinta on unen alkupään syvä uni.
Moni heräilee aamuyöllä, mutta koko yön uni voi silti olla ainakin kohtalaisen palauttavaa. Kuormittavaa heräily on silloin, jos vaikkapa murehtiminen estää nukahtamisen uudelleen.
8 − Älä suorita palautumista
Palautumisesta ei kannata tehdä lukujärjestystä. Palautumisen kannalta ei siis ole järkevää päättää, että tekee esimerkiksi hengitysharjoituksen joka ilta samaan aikaan.
− Silloin teosta tulee suorittavaa, ja suorittaminen aktivoi sympaattista hermostoa. Parempi on opetella tunnistamaan, milloin tarvitsee tietoista hengittelyä, Karita Palomäki sanoo.
Toki jotkut palauttavat tekemiset, kuten ryhmäliikuntatunnit ja akvarellikurssit, tapahtuvat tiettyyn aikaan. Niitä ei kannata karsia pois arjesta.
− On kuitenkin tärkeää pitää allakassa tilaa myös luovuudelle ja joutenololle, jolloin voi tehdä, mitä huvittaa.
9 − Tee käsitöitä
Aivot rakastavat käsitöitä. Käsityöt ja askartelu auttavat rentoutumaan ja keskittymään ja toisaalta antavat aivoille haastetta.
Esimerkiksi neuloessa korostuvat rytmi ja liike.
− Samana toistuva liike tuottaa rauhallisuuden ja turvallisuuden tunnetta. Ja kun keskittyy neulomiseen, ei jää tilaa murehtimiselle, sanoo Karita Palomäki.
Käsityöt rauhoittavat myös aistien kautta: miten pidän puikkoja kädessä, miltä lanka tai kangas tuntuu ja niin edelleen.
Käsityöt auttavat keskittymään, jos pitää kuunnella vaikkapa luentoa.
Avainapteekkien oman villasukkaohjeen löydät Avainapteekit-lehden painetusta numerosta 6/2026.
− Vastaanotollani käy ihmisiä, jotka haluavat tehdä käsitöitä samalla kun keskustelemme.
