Rintasyöpä pelottaa ja yllättää
Tiina Kumpuvuorella, 52, todettiin reilu vuosi sitten aggressiivinen rintasyöpä. Syöpähoitoja varjosti se, ettei yhdenvertaisuus kaikilta osin toteutunut.
Toukokuussa 2025 Tiina Kumpuvuori hakeutui flunssan takia terveyskeskukseen. Hän kertoi lääkärille myös pistävästä tunteesta oikeassa rinnassaan.
− Lääkäri tutki rintani, mutta ei löytänyt mitään poikkeavaa. Hän epäili, että pistely johtui jäykästä rintarangasta.
Kolme kuukautta myöhemmin syy pistävään tunteeseen löytyi mammografiaseulonnasta. Kun tuloksista soitettiin, Kumpuvuori oli kotona.
− Kun kuulin, mitä rinnastani oli löytynyt, suljin puhelimen ja aloin huutaa suoraa huutoa.
Myös mies sattui olemaan kotona etätöissä ja tuli toisesta huoneesta katsomaan, mistä oli kyse. Tiina oli suunniltaan. Juuri kun kaikki oli hyvin, matto oli vedetty jalkojen alta.
Kun kuulin, mitä rinnastani oli löytynyt, suljin puhelimen ja aloin huutaa suoraa huutoa.
Kumpuvuoret elivät nuoren perheen arkea. Kaksi vuotta aiemmin heille oli syntynyt hartaasti toivottu lapsi.
Miten meidän pojan käy, jos minä kuolen, oli Tiinan päällimmäinen ajatus.
Kumpuvuori oli menettänyt oman mummonsa kohdunkaulansyöpään ollessaan kahdeksanvuotias.
− Syöpä oli pahin pelkoni.
Rinnan löydös vaati lisäkuvia. Kumpuvuorella on synnynnäinen cp-vamma, jonka vuoksi hän istuu pyörätuolissa. Tästä muodostui este osalle tutkimuksista.
Mammografialaitteen kuvausasema liikkuu säätövarressa kuvattavan henkilön pituuden mukaan.
Kumpuvuoren kuvauksessa kuvausasema laskettiin liian alas niin, että se painoi hänen pyörätuolin istuimella lepääviä jalkojaan.
− Onneksi jaloissani on tunto ja aloin huutaa.
Kuva saatiin otettua, mutta tarkentavaa kuvaa varten olisi pitänyt nousta seisomaan.
− Oli hyvin nöyryyttävää, kun minulta toistuvasti kysyttiin, että kantavatko jalat.
Kumpuvuoresta tuntui, kuin hänen olisi odotettu nousevan tuolista tuosta vain kuvattavaksi.
