Helpotusta fibromyalgiaan
Kipuoireyhtymä fibromyalgia vaikuttaa huomattavasti arkeen, mutta sen kanssa tulee toimeen lääkkeillä ja muokkaamalla elämäänsä rauhallisemmaksi. Tärkeintä on levon ja liikunnan tasapaino.
Fibromyalgian oireet hiipivät elämään hitaasti, jopa 5–10 vuoden ajan. Laaja-alaista kipua aiheuttavan oireyhtymän diagnosointi saattaa vaatia useamman lääkärikäynnin ennen kuin huomataan, mistä on kyse.
Vaihtelevien lihas-, jänne- ja jänteiden kiinnityskohtien kipujen lisäksi fibromyalgialle on tyypillistä rikkonainen uni, selittämätön uupumus sekä tiedonkäsittelyn ja mielialan häiriöt.
– Oireet ovat osittain samoja kuin monissa muissa sairauksissa. Fibromyalgian lisäksi voi olla muita sairauksia, jotka sekoittavat tunnistamista, reumatologi Terje Wäyrynen toteaa.
Fibromyalgiassa kipujärjestelmä reistaa
Fibromyalgia johtuu elimistön kipujärjestelmän epätarkoituksenmukaisesta herkistymisestä. Aistit tulkitsevat kivuksi sellaisenkin, joka ei muille tunnu kipuna.
– Potilaat kuvaavat oireitaan kolotukseksi tai pakotukseksi, joka tuntuu aina eri paikoissa. Jotkut kokevat myös hankalaa, äkillistä ja sähköiskumaista kipua.
Perimmäistä syytä fibromyalgialle ei tunneta. Perimällä on suuri vaikutus: jopa puolella potilaista on lähisuvussaan sama tauti. Geenit lisäävät kuitenkin vain alttiutta sairastua.
Lisätekijöinä pidetään stressiä, tapaturmia, kirurgisia toimenpiteitä, infektioita, kilpirauhasen toimintahäiriötä ja autoimmuunisairauksia, kuten tyypin 1 diabetesta tai reumaa.
Oireet paljastavat fibromyalgian
Fibromyalgia on suhteellisen yleinen sairaus. Sitä sairastaa arviolta neljä prosenttia suomalaisista. Yleisin se on 20–55-vuotiailla naisilla, mutta oireyhtymää on myös miehillä ja lapsilla.
– Tärkeintä taudin toteamisessa on potilaan kertomus oireista ja millaisissa tilanteissa niitä tulee. Tämä kertoo 80 prosentin varmuudella, että kyseessä on fibromyalgia.
Lääkäri tutkii huolellisesti potilaan. Lisäksi otetaan laboratoriossa perusverenkuva ja tulehdusarvot. Joskus katsotaan reumakokeet ja muita lääkärin tarpeellisena pitämiä tutkimuksia.
Asiantuntija: Terje Wäyrynen, reumatologian erikoislääkäri ja osastonylilääkäri, Kymenlaakson keskussairaala sekä Pihlajalinna ja Mehiläinen.
