Muistisairauden kehittymiseen vaikuttavat ravinto, aivojumppa, liikunta kuin ystävyyssuhteiden vaaliminenkin. Lue 11 vinkkiä hyvän muistin ja muistisairaan hyvän kohtaamisen tueksi.
Teksti: Iina Kansonen
Kuva: Päivi Ristell
Julkaistu: 09.10.2026
1 – Huolehdi ravitsemuksesta
Ravinto vaikuttaa muistisairauden kehittymiseen erityisesti keski-iässä ja sen jälkeen. Tutkimusten mukaan muistisairauden kehittymiseltä saattavat suojata esimerkiksi B-ryhmän vitamiinit, ravintokuitu, kala- ja kasviöljyt sekä antioksidanttivalmisteet, kuten E-vitamiini.
Muistisairauden alkuvaiheessa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että ruokavalio on riittävän monipuolinen ja sisältää tarpeeksi proteiineja. Ruoka-valiossa tulee olla myös hyviä rasvoja, kalaa, hedelmiä, kasviksia ja marjoja.
Joskus muistisairaan ruokahalu voi heikentyä. Silloin avuksi voi ottaa ravintolisävalmisteen.
2 – Liikuta aivoja
Joidenkin tutkimusten mukaan liikunta on parasta aivojumppaa – siis jopa tehokkaampaa kuin vaikkapa ristisanatehtävät. Erään tutkimuksen mukaan kävely viitenä päivänä viikossa pienentää riskiä sairastua dementiaan jopa 40 prosenttia.
3 – Twistaa aivot liikkeeseen
Osallistu tanssitunnille tai opettele netistä uusi tanssityyli. Mitä rivakampi tahti ja vaikeammat askelkuviot, sitä enemmän aivot pääsevät töihin!
4 – Pallottele parempi muisti
Kopittele kaverin kanssa tai pompota superpalloa itseksesi. Yllättävät suunnanmuutokset ja nopeaa reagointia vaativat liikkeet parantavat tutkitusti muistia.
Ohjeet antoi fysioterapeutti Riikka Ilmivalta Virkisteriltä.
5 – Käytä kypärää
Suojaa pääsi kypärällä, kun pyöräilet tai harrastat vauhtilajeja. Kallovammat altistavat aivovaurioille ja näin ollen myös muistisairauksille.
6 – Muista, että elämä voi olla hyvää muistisairaudesta huolimatta
Usein ajatellaan virheellisesti, että muistisairaus tarkoittaa vain sitä, ettei pysty muistamaan, sanoo kouluttajapsykoterapeutti ja muistiasiantuntija Sanna Aavaluoma.
– Muistisairaudet vaikuttavat myös tunteiden tunnistamiseen ja niiden ilmaisu- ja käsittelykykyyn, puheen tuottamiseen sekä ajattelun logiikkaan, toiminnanohjaukseen ja hahmottamiseen, Aavaluoma kertoo.
“
Muistisairaus ei muuta ihmisen ydintä.
Meillä kaikilla on yksilöllinen persoonallisuus, johon kuuluu ajatus-, tunne- ja kokemusmaailma sekä käyttäytyminen. Persoonallisuus muuttuu ja kehittyy koko elämän ajan monesta syystä. Muistisairaudet ovat vain yksi niistä asioista, jotka voivat aiheuttaa muutoksia persoonallisuudessa – eikä muutos aina ole kielteinen asia, Aavaluoma huomauttaa.
Koska persoonallisuus on yksilöllinen, niin ovat myös muistisairauden takia siinä tapahtuvat muutokset.
– Jos ihminen on aikaisemmin ollut varautunut tai ankara, voi hän muuttua pehmeämmäksi. Tai jos on aikaisemmin pyrkinyt miellyttämään muita, voi pinnalle nousta kiukku ja ärtymys, joita ihminen ei ole ilmaissut aikaisemmin, Aavaluoma sanoo.
Muistisairaus siis myös mahdollistaa sellaisten persoonallisuuden puolien näkyväksi tulemisen, jotka ovat olleet aikaisemmin piilossa.
Vaikka muistisairaan persoonallisuuden joissakin puolissa tapahtuu muutoksia ja ihmisen kyky ilmaista itseään tulee sairauden edetessä vaikeammaksi, eletty elämä ja saavutetut asiat eivät katoa mihinkään. Muistisairaus ei siis muuta ihmisen ydintä, Aavaluoma huomauttaa.
Hän korostaa, että elämä voi olla hyvää muistisairaudesta huolimatta.
– Hyvää elämää ei pidä ajatella ja määritellä vain terveen ihmisen toimintakyvystä käsin. Hyvää elämää voi elää, vaikkei pystyisikään kaikkeen samaan kuin aikaisemmin.
7 – Ota muistisairas mukaan toimintaan
Muistisairaan on entistä vaikeampaa ryhtyä tekemään asioita. Moni tulkitsee tilanteen virheellisesti niin, ettei muistisairas ole kiinnostunut mistään eikä halua tehdä mitään. Vaikka ihminen ei olisi enää aloitteellinen, se ei tarkoita, etteikö hän nauttisi menemisestä ja tekemisestä. Läheisten tehtävä on innostaa ja rohkaista sinnikkäästi muistisairasta.
“
Osallisuus ja mukana oleminen tuottavat lähes poikkeuksetta iloa ja merkityksellisyyden tunnetta.
Ota siis muistisairas mukaan tekemiseen: huomaat, että osallisuus ja mukana oleminen tuottaa hänelle lähes poikkeuksetta iloa ja merkityksellisyyden tunnetta.
Asiantuntijana toimi kouluttajapsykoterapeutti ja muistiasiantuntija Sanna Aavaluoma.
8 – Muistele tietoisesti
Tietoinen muistelu on hyvää muistiterapiaa. Se antaa sisältöä muistisairaan elämään, tukee tämän identiteettiä ja auttaa tätä käsittelemään tunteitaan.
Esimerkiksi vanhojen valokuvien katselu yhdessä läheisen kanssa voi herättää muistisairaan muistelemaan menneitä tapahtumia. Läheinen voi kysellä ja kommentoida sairastuneen muistoja. Jututtaminen voi sujua helpommin, jos siitä kirjaa itselleen etukäteen rungon, jonka mukaan juttu voi edetä. Pidäthän kuitenkin mielessä, että muistelija määrittelee itse, mistä haluaa avautua.
Jos valokuvista kokoaa kirjan ja raapustaa kuviin kuvatekstit, on muistisairaan helppo palata muistoihin itsekseenkin. Ylös kirjatuilla muistoilla voi olla tärkeä merkitys silloin, kun asiat ovat kadonneet sairastuneen muistista.
Lähde: Tuula Vainikainen: Kumppanina muistisairaus. Tietoa, tukea ja kokemuksia. Kirjapaja, 2016.
9 – Hoida ystävyyssuhteita
Masentuneisuus ja alakuloisuus heikentävät aivojen aktiivisuutta, ja sosiaalinen kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa taas ehkäisee masennusta. Keskustelut stimuloivat aivojen toimintaa ja ylläpitävät niiden hyvää kuntoa. Voi siis sanoa, että sosiaaliset suhteet ovat hyväksi aivoterveydelle. Sosiaalisiin suhteisiin liittyvät usein harrastukset, kulttuuri ja liikunta, jotka virkistävät aivoja ja muistia. Pidä siis huolta ihmissuhteistasi, sillä tulet samalla pitäneeksi huolta aivoistasi.
Lähde: Reijo A. Kauppila: Treenaa muistiasi. Vinkkejä ja harjoituksia muistin tehostamiseen. PS-kustannus.
10 – Hanki muistikaveri
Muistikaveri on koulutettu vapaaehtoinen, joka toimii nimensä mukaisesti muistisairaan ihmisen tukena ja kaverina. Muistikaverin kanssa voi esimerkiksi käydä lenkillä, teatterissa tai kaupassa. Lisätietoja saat muistiyhdistyksistä ja Muistiliitosta.
11 – Tukeudu vertaisiin
Muistisairaan ja tämän omaisten ei kannata jäädä yksin. Monelle tärkeää on erityisesti vertaistuki ja se, että pääsee jakamaan kokemuksia samankaltaisessa tilanteessa olevien ihmisten kanssa.
Vertaistukitoimintaa järjestävät muun muassa muistiyhdistys ja muut järjestöt. Sekä muistisairauteen sairastuneille että heidän omaisilleen löytyy vertaistukiryhmiä myös muun muassa Facebookista. Muistiliiton sivuilta voi lukea vertaistarinoita – joillekin jo se on apua tuova tukimuoto. Liitolla on myös Vertaislinja-tukipuhelin, joka tarjoaa tukea muistisairaiden läheisille.
