Haluatko pysyä vireänä ja vetreänä läpi elämän? Lue parhaat vinkit hyvinvointiin sekä siihen, miten pienet muutokset voivat parantaa elämänlaatuasi.
Teksti: Anne Ignatius
Kuva: Ninna Lindström
Julkaistu: 25.02.2025
1 − Tee hyvää!
Yksi hoitaa hylättyjä kissoja, toinen ryhtyy kulttuurikaveriksi, kolmas kerää roskia lähiseudultaan.
Hyväntekeväisyydestä on hyötyä paitsi sen kohteelle myös tekijälle. Toisten auttaminen tuo iloa ja edistää hyvinvointia.
– Aivot ja terveys hyötyvät siitä, että toimii jonkin itselleen tai yhteisölleen merkityksellisen asian puolesta, sanoo neuropsykologian erikoispsykologi, Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori ja dosentti Sanna Koskinen.
Hyväntekeväisyyden psyykkisiä ja fysiologisia vaikutuksia on tutkittu.
Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että aivojen tunne-elämään liittyvät alueet aktivoituivat sellaisilla ihmisillä, jotka olivat juuri lahjoittaneet rahaa hyväntekeväisyyteen. Hyvän tekeminen voi lisätä merkityksellisyyden tunnetta, yleistä tyytyväisyyttä elämään ja arvostusta itseään kohtaan.
2 − Pysy treenaamalla vireänä ja vetreänä
Yksi merkittävistä iän tuomista kehonmuutoksista on se, että lihaskunto heikkenee. Lihaksia kannattaa alkaa vahvistaa jo keski-ikäisenä, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä.
Terveyskirjaston mukaan iäkkäät voivat kasvattaa lihasvoimaa 10–30 prosenttia jo muutaman kuukauden harjoittelulla. Treenaamisesta on merkittävää hyötyä monissa päivittäisissä askareissa, kuten tuolilta nousemisessa ja tavaroiden nostelussa. Lisäksi se lujittaa luustoa. Jos kuntosali ei houkuttele, treenata voi myös kotona.
3 − Anna aivoille ilon aiheita
Ihminen ja hänen aivonsa kaipaavat mielihyvää voidakseen hyvin. Siksi aivot palkitsevat meidät esimerkiksi ystävien, perheen ja harrastusten parissa vietetystä ajasta.
Aktiivisuus ja sosiaaliset suhteet saavat kehon tuottamaan dopamiinia ja muita mielihyvähormoneja, jotka saavat aikaan aivoissa positiivisia tunteita ja edistävät muutenkin hyvinvointia ja toimintakykyä.
Sanna Koskinen muistuttaa, että aivojen hyvinvointiin ei tarvitse alkaa kiinnittää huomiota missään tietyssä iässä, vaan aivoja kannattaa helliä läpi elämän.
Kun ihminen jää eläkkeelle ja työelämän tuottama aktiivisuus ja aivojen haastaminen jää pois, on tärkeää huolehtia jotain tilalle.
– Jotain, joka tuo iloa, haastetta ja mahdollisuuden oppia uutta.
Esimerkiksi harrastukset virittävät aivoja ihanteellisella tavalla. Harrastusten vaikutusta hyvinvointiin on tutkittu paljon.
Erään tuoreen, kansainvälisen tutkimuksen mukaan harrastuksen luonteella ei ole väliä. Harrastus kuin harrastus vähentää masentuneisuutta ja lisää onnellisuutta, terveyttä ja ylipäätään tyytyväisyyttä elämään.
Toisaalta joidenkin tutkimusten mukaan tietyt harrastukset ovat aivolle erityisen mieluisia. Sellaisia ovat esimerkiksi liikunta, sudokujen ja ristisanojen täyttäminen, kuorolaulu, tanssi, lauta- ja korttipelit sekä luonnossa kulkeminen.
4 − Tee lääkityslista
Etenkin jos tarvitset jotain uutta lääkettä, apteekin asiantuntijan tai lääkärin on tärkeää tietää, mitä lääkkeitä käytät ennestään.
Siksi on järkevää tehdä valmiiksi lista käytössä olevista valmisteista: reseptilääkkeistä, itsehoitolääkkeistä ja luontaistuotteista. Kirjoita ylös lääkkeen nimi, annos ja käyttötarkoitus.
Kun käyt lääkärissä tai apteekissa, voit näyttää listan. Asiantuntija pystyy arvioimaan, sopiiko uusi lääke kokonaisuuteen. Lääkityslista myös turvaa oikean hoidon äkillisen sairaskohtauksen tai tapaturman sattuessa.
Lääkeannostelija taas auttaa omassa arjessa. Viikon lääkkeet kannattaa jakaa annostelijaan, jolloin on helppoa seurata, mitkä lääkkeet on otettu.
5 − Varaudu sairastumiseen
Jokaisen on viisasta varautua siihen, että jossain elämänvaiheessa ei enää itse voi hoitaa asioitaan esimerkiksi sairauden vuoksi.
Vaikka asia ei tuntuisi ajankohtaiselta, varautumista kannattaa pohtia nimenomaan silloin, kun on hyvässä kunnossa.
Edunvalvontavaltuutuksella voit nimetä henkilön, joka hoitaa asioitasi ja omaisuuttasi, jos et enää itse pysty. Valtuutuksen voivat tehdä kaikki 18 vuotta täyttäneet, jotka ymmärtävät sen merkityksen.
Edunvalvontavaltuutus on eri asia kuin edunvalvonta, joka on selvästi jämäkämpi toimi.
Käveleminen hellii aivoja ja terveyttä. Itse asiassa käveleminen on jopa paras dementialääke, kirjoittaa ruotsalainen psykiatri Anders Hansen Aivovoimaa-kirjassa.
Käveleminen hidastaa aivojen vanhenemista ja voi pienentää riskiä sairastua dementiaan jopa 40 prosenttia. Eikä edes tarvitse olla himokävelijä. Hyödyt saavuttaakseen riittää, että kävelee viitenä päivänä viikossa. Erityisen tehokasta kävely on aivoille, jos kävelee vähintään puoli tuntia kerralla, mutta lyhytkin pyrähdys on hyväksi.
Kävelyä harrastavien, 60 vuotta täyttäneiden aivot toimivat tutkitusti tehokkaammin kuin niiden, jotka eivät harrasta kävelyä. Jos lähtee ulos valoisaan aikaan, saa aivoille myös valon aiheuttamat hyödyt. Valo auttaa ylläpitämään säännöllistä vuorokausirytmiä.
Näillä vinkeillä pysyt vireänä ja vetreänä läpi elämän!
