Ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS – näin tunnistat ja hoidat
IBS voi aiheuttaa kiusallisia oireita ja heikentää elämänlaatua, mutta se ei altista vakaville sairauksille. Ruokavalio on IBS-oireiston hoidossa keskeistä.

Ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS on vaiva, jonka täsmällistä syytä ei tunneta. Sille altistavat kuitenkin epäterveellinen ruokavalio, kiireinen elämänrytmi, stressi ja vähäinen liikunta.
Millainen vaiva ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS on?
Ärtyvän suolen oireyhtymällä (IBS) tarkoitetaan toiminnallista vatsavaivaa, johon liittyy vatsakipu yhdistettynä suolen toiminnan häiriöön, kuten ripuliin tai ummetukseen. Sana toiminnallinen tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että oireisto ei selity todettavissa olevalla elimellisellä sairaudella.
IBS voi aiheuttaa kiusallisia oireita ja heikentää elämänlaatua, mutta se ei altista vakaville sairauksille.
Kuinka yleinen ärtyvän suolen oireyhtymä on?
IBS:n esiintyvyys maailmalla vaihtelee eri tutkimusten mukaan muutamasta prosentista jopa 25 prosenttiin väestöstä. Ärtyvän suolen oireyhtymä on naisilla kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä ja oireet alkavat tavallisimmin 20–30 vuoden iässä.
Mikä aiheuttaa ärtyvän suolen oireyhtymän?
Ärtyvän suolen oireyhtymän taustalla olevaa täsmällistä syytä ei tiedetä. Kyseessä on todennäköisesti aivo-suoliakselin häiriötila, joka ilmenee mahasuolikanavan liikkeiden koordinaation poikkeavuutena ja vatsaontelon sisäisen tuntohermotuksen herkistymisenä.
Myös psykososiaaliset tekijät, kuten henkinen stressi, vaikuttavat ärtyvän suolen oireyhtymän syntyyn. Joillakin henkilöillä IBS-oireistoa esiintyy kuukausien ajan esimerkiksi bakteerin tai viruksen aiheuttaman vatsataudin jälkeen.
Epäterveellinen ruokavalio, kiireinen elämänrytmi, ruoan syöminen hotkimalla ja vähäinen liikunta voivat altistaa ärtyvän suolen oireyhtymälle.
Milloin ärtyvän suolen oireyhtymässä on syytä hakeutua lääkäriin?
Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos oirekuvaan liittyy:
verisiä ulosteita
tahatonta laihtumista
kuumeilua
jatkuvaa ripulia
yöllistä vatsaoireilua
jatkuvasti paheneva oireilu
anemiaa, jota eivät selitä muut syyt.
Lääkäriin kannattaa myös hakeutua, jos uusi IBS-oire ilmenee yli 40-vuotiaalla ja suvussa esiintyy suolistosyöpää, kroonisia tulehduksellisia suolisairauksia (IBD) tai keliakiaa.
Asiantuntija: Markku Nissinen, gastroenterologian ja sisätautien erikoislääkäri, LT, dosentti.