Elämää endometrioosin kanssa
Endometrioosia sairastava Jonna Lohilahti on joutunut luovimaan läpi kovien kipujen. Omat kokemukset ovat herättäneet hänessä halun auttaa muita.
Viime keväänä tamperelainen Jonna Lohilahti, 29, piirsi kuvan, jossa nainen hyppää puron yli.
Kuvassa taakse jäävät uhkaavat pilvet. Puron toisella puolella on auringonvaloa ja eläimiä.
Tummat pilvet kuvaavat sitä, mitä kuvan piirtäjä on kokenut viime vuosina, kun hänen elämänsä muuttui endometrioosin myötä kivun kanssa kamppailemiseksi.
– On kova paikka, kun on korkea työmoraali ja tanssijan identiteetti, ja sitten se kaikki viedään, Lohilahti kuvailee.
Kipujen ja muiden vatsaoireiden paheneminen alkoi noin neljä vuotta sitten. Lohilahti joutui käymään kivun vuoksi päivystyksessä yhä uudelleen, mutta vei pitkään ennen kuin oireilu otettiin tosissaan.
Hän pääsi sairauden jäljille googlettamalla endometrioosin, joka isosiskollakin oli todettu.
Mikä endometrioosi on?
Endometrioosi tarkoittaa kohdun limakalvon kaltaisen kudoksen esiintymistä kohdun ulkopuolella. Väärään paikkaan kasvanut kudos reagoi kuukautiskierron hormonivaihteluihin aiheuttaen kroonista tulehdusta.
Lohilahti muistaa vatsaoireiden alkaneen voimistua merkittävästi sen jälkeen, kun hän oli jättänyt hormonaalisen ehkäisyn pois. Kun endometrioosia alettiin epäillä, hän aloitti hormonivalmisteen käytön uudelleen. Oireet lievenivätkin, mutta vain noin vuodeksi.
Oikein pahana päivänä ei ole juuri muuta vaihtoehtoa kuin koettaa selviytyä kivuista lämpötyyny alavatsalla.
Kipu on luonteeltaan moninaista. Se voi tuntua kuin puukon viillolta alavatsassa. Se voi olla sähköiskun kaltainen tuntemus, joka leviää alavatsasta varpaisiin. Se voi tuntua kovana kolotuksena raajoissa.
Oireiden voimistumisen aikaan Lohilahti kävi töissä ja harrasti twerkkausta ja tankotanssia, mutta kivut tekivät pian sekä työnteosta että liikunnan harrastamisesta mahdotonta. Lopulta kipupäiviä oli niin paljon, että oli jäätävä ensin pitkälle sairauslomalle ja sitten määräaikaiselle sairauseläkkeelle.
