Huomio verenpaineeseen

Verenpainetta ajattelee usein vain lukemina verenpainemittarissa. Lukemat kertovat kuitenkin siitä työstä, jonka sydän tekee voittaakseen verisuonten vastuksen. Ilman verenpainetta sydän ja muut elimemme jäisivät ilman elintärkeää verta. 

Suurempi lukema, yläpaine, kertoo sydämen työstä supistelun aikana. Pienempi lukema, alapaine, taas kuvaa levon aikaista painetta. 

Lukemat alkavat usein nousta iän myötä.  

– Nuorilla verisuonet ovat joustavat ja ne laajenevat ja supistuvat ilman suurta ponnistelua. Vanhetessa verisuonet jäykistyvät: ne eivät enää myötäile supistelun tahdissa yhtä huomaamattomasti kuin nuorilla, kardiologi Kristian Paavonen kuvaa. 

Pienempi verenpainelukema on parempi 

Normaaliksi verenpaine katsotaan, jos se kotimittarilla on alle 135/85. Ihannelukemat ovat alle 120/80. 

– Pienemmätkin lukemat saavat olla. Mitä alhaisemmat, sen parempi, Paavonen toteaa. 

Joskus alhainen verenpaine saattaa pyörryttää, etenkin jos nousee nopeasti tuolilta tai sängystä ylös. Huimauksen tunnetta voi ehkäistä nousemalla varovasti ylös. Myös riittävä nesteen juominen on tärkeää. 

Verenpaineen kotimittaus toimii 

Usein lääkärin tai hoitajan vastaanotolla tekemä mittaus antaa huomattavasti korkeampia lukemia kuin kotona tehdyt mittaukset. Syynä on jännitys eli valkotakkipelko. Siksi suositaankin kotimittauksia. 

Hyvän kuvan tilanteesta antaa hieman alle viikon pituinen mittausjakso. Verenpaine mitataan kahdesti joka aamu ja ilta. Mittauksen aikana ei pidä touhuilla mitään, ei edes puhua tai lukea. 

Noin viikon aikana kertyneistä lukemista lasketaan aamu- ja iltapaineiden keskiarvot. Ne kerrotaan sitten lääkärille tai hoitajalle. 

Elintavat syyniin, jos verenpaine huolettaa 

Korkean verenpaineen vakavin riski on aivoinfarkti ja muut sydän- ja verisuonitaudit.  

Verenpainelääkitys aloitetaan yleensä, jos verenpaine on reilusti koholla eli yli 140/90. Lääkäri kertoo myös vaihtoehdosta. 

Asiantuntija: Kristian Paavonen, kardiologian erikoislääkäri.