Jälkiehkäisy on hätäratkaisu

Jälkiehkäisyllä tarkoitetaan raskauden ehkäisyä yhdynnän jälkeen, mutta ennen implantaatiota eli alkion kiinnittymistä kohtuun.

Hormonitoimintaan vaikuttavaa lääkitystä, niin sanottua jälkiehkäisyä, on syytä käyttää tilanteissa, joissa esimerkiksi kondomi on rikkoontunut tai luiskahtanut pois paikoiltaan tai jonkin muun ehkäisymenetelmän kanssa on ilmennyt ongelmia – tai jos ehkäisyä ei ole jostain syystä käytetty ollenkaan.

Jälkiehkäisyvalmiste viivästyttää ovulaatiota

Suomessa jälkiehkäisyvalmisteita myydään suunnilleen 100 000 pakkausta vuodessa, ja markkinoilla on kaksi tuotetta (vuonna 2011, toim. huom.). Molemmat sisältävät keltarauhashormonin eli progesteronin kaltaista lääkeainetta. Toisen vaikuttava aine on levonorgestreeli, toisen ulipristaali.

Jälkiehkäisytabletit vaikuttavat progesteroniin ja progesteronireseptoriin ensisijaisesti siten, että munasolujen irtoaminen eli ovulaatio viivästyy tai estyy. Siten munasolu ei pääse hedelmöittymään.

Valmisteet eivät keskeytä jo alkanutta raskautta tai vaikuta sen kulkuun, eivätkä estä hedelmöittymistä, jos ovulaatio on jo ehtinyt tapahtua.

Huolehdi jälkiehkäisystä mahdollisimman pian

Hormonaalisen jälkiehkäisyn käytössä tärkeintä on ajoitus. Mitä aiemmin suojaamattoman yhdynnän jälkeen lääkkeen ottaa, sitä todennäköisemmin vaikutus on toivotun kaltainen eli ei-toivotun raskauden estyminen.

– Tabletti tulee kuitenkin aina ottaa viipymättä, eli ei kannata odottaa, jos arvelee tarvitsevansa valmistetta, muistuttaa Pälkäneen apteekin apteekkari Mikko Unkila.

Jälkiehkäisyvalmisteita saa apteekista ilman reseptiä tarvitsijan iästä riippumatta.

Valmisteita ei saa käyttää samanaikaisesti; teho ei siten lisäänny, vaan saattaa päinvastoin vähentyä.

Muista – jälkiehkäisyssä kyse on hätäratkaisusta

Asiantuntija: Mikko Unkila, apteekkari.