Kiitos, omaishoitaja!
Kun läheisen arki ei enää suju ilman päivittäistä apua, moni ryhtyy omaishoitajaksi. Se on sitovaa mutta myös palkitsevaa. Omaishoitajan työ ansaitsee kiitoksensa.
Omaishoitajia on tässä maassa laskentatavasta riippuen noin 350 000. Virallisia sopimuksen tehneitä on 52 000, mutta lisäksi on moninkertaisesti heitä, jotka huolehtivat päivittäin sairaasta puolisostaan, lapsestaan tai muusta läheisestään ilman omaishoitosopimusta.
− Kun mukaan lasketaan kaikki, jotka ainakin silloin tällöin auttavat läheistään, päästään yli miljoonaan suomalaiseen. Siitä voimme olla tyytyväisiä, sanoo Omaishoitajaliiton aluekoordinaattori Pia Järnstedt.
Valtaosa omaishoitajista huolehtii puolisostaan. Viidennes hoitaa lasta tai nuorta, ja työikäisiä hoivaa noin 15 prosenttia. Yleisin syy omaishoidolle on muistisairaus, mutta monet muutkin sairaudet tai heikko toimintakyky voivat johtaa päivittäisen avun tarpeeseen.
Omaishoidon tarve on kasvamassa, kun väestö ikääntyy. Samalla kotihoidon saatavuus on valitettavasti heikentynyt ja pitkäaikaishoidon paikkojen määrä on laskenut, Järnstedt kertoo.
Omaishoitajalle tukea turvaverkosta
Kun läheisen toimintakyky ja terveys heikkenevät, jokainen voi harkita kohdallaan, onko omaishoitajaksi ryhtyminen itselle sopiva ratkaisu.
Omaishoitajuus on hyvä valinta, jos on valmis sitoutumaan hoivaan tai huolehtii jo läheisestään ja hänen asioistaan. Hoidon virallistaminen tuo mukanaan turvaverkon, johon omaishoitaja voi vaikeissa tilanteissa tukeutua. Omaan hyvinvointialueen palveluohjaajaan voi aina olla yhteydessä, ja lisäksi on tarjolla vertaistukea omaishoitoyhdistyksissä ja muissa järjestöissä tai diakoniatyössä.
− Omaishoitajuus ei kuitenkaan sovi kaikille. Joskus on parempi olla rinnalla kulkija ja hankkia palvelut ulkopuolelta.
Omaishoitajalle maksetaan kuukausittain palkkio. Lisäksi omaishoitajalle kuuluu kuukaudessa 2–3 vapaapäivää. Työikäisille omaishoitajille kertyy lisäksi eläkettä.
Kaikille omaishoitajille, myös ilman sopimusta läheistään hoitaville, on tarjolla neuvontaa ja vertaistukea omaishoitajayhdistyksissä, joita on ympäri maan. Omaishoitajille järjestetään tilaisuuksia, ja joihinkin niistä voi mennä yhdessä hoidettavan kanssa.
Omaishoitaja ei ole yleiskone
Kaikkea ei omaishoitajan tarvitse tehdä yksin. Omaishoitosuunnitelmaan kirjataan omaishoitajan antama hoiva ja asiat, jotka järjestetään muutoin. Kotihoidon kautta on mahdollista saada esimerkiksi ateriapalvelu ja apua hoitotoimenpiteisiin. Joillain alueilla voi ostaa palvelusetelillä siivousta.
− Yleiskoneeksi ei tarvitse ryhtyä. Palveluita on, eikä niitä pidä arastella käyttää, Järnstedt toteaa.
Omat perheenjäsenet kannattaa valjastaa apureiksi. Kun heille kertoo alusta asti rehellisesti omaishoidosta, avun pyytäminen helpottuu.
Asiantuntija: Pia Järnstedt, Omaishoitajaliiton aluekoordinaattori.
