Kutina alapäässä voi olla oire valkojäkälästä
Valkojäkälä on intiimialueen krooninen ihosairaus, jonka oireisiin kuuluvat haavaumat ja läiskät. Se ei tartu ihmiseltä toiselle.
Mistä valkojäkälän tunnistaa ja miten sitä hoidetaan? Voiko se tarttua? Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Satu Wedenoja vastaa kysymyksiimme valkojäkälästä.
Millainen sairaus valkojäkälä on?
Valkojäkälä on intiimialueen krooninen ihosairaus. Se on autoimmuunitauti eli tila, jossa elimistön oma immuunijärjestelmä hyökkää terveitä kudoksia ja soluja vastaan koska luulee niitä vieraiksi taudinaiheuttajiksi.
Mikä aiheuttaa valkojäkälää?
Valkojäkälän syy on epäselvä. Sairastumisriski on suurin henkilöillä, joilla on jokin muu autoimmuunisairaus, kuten nuoruustyypin diabetes tai keliakia. Myös limakalvojen kuivuus menopaussin jälkeen altistaa valkojäkälälle.
Millaisia oireita valkojäkälä aiheuttaa?
Valkojäkälä aiheuttaa tyypillisesti välilihan, häpyhuulten ja klitoriksen alueelle valkoisia läiskiä, haavaumia ja kudosten kiristymistä. Oireena on voimakas kutina ulkosynnyttimissä.
Voiko valkojäkälä tarttua ihmiseltä toiselle esimerkiksi yhdynnässä?
Ei. Valkojäkälä ei tartu ihmisestä toiseen. Valkojäkälä ei myöskään ole perinnöllinen.
Kenelle valkojäkälä tyypillisimmin tulee?
Valkojäkälä voi tulla yhtä hyvin miehelle kuin naisellekin. Miehellä tauti ilmenee yleensä esinahan alueella.
Minkä ikäisillä valkojäkälää esiintyy?
Tauti on yleisin vaihdevuosi-ikäisillä tai sitä vanhemmilla naisilla. Valkojäkälää tavataan kuitenkin myös nuoremmilla naisilla ja harvinaisissa tapauksissa lapsilla.
Milloin on syytä hakeutua lääkäriin?
Tilanne täytyy aina tutkia, jos ulkosynnyttimissä on voimakasta kutinaa, huonosti paraneva haava tai poikkeava patti.
Miten valkojäkälän diagnoosi tehdään?
Ihottuman sijainnin ja ulkonäön perusteella. Epäselvissä tilanteissa koepala voi olla tarpeen, mutta yleensä sitä ei tarvita. Koepalan otto onnistuu gynekologin tai ihotautilääkärin vastaanotolla paikallispuudutuksessa.
Millaista hoitoa lääkäri määrää valkojäkälään?
Lääkäri määrää yleensä vahvoja kortisonivoiteita. Jos kortisonivoide ei rauhoita ihottumaa, tulisi potilaan hakeutua ihotautilääkärin vastaanotolle selvittämään diagnoosia ja hoitoa.
Asiantuntija: Satu Wedenoja, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, Terveystalo