Levottomat jalat vaivaavat usein levossa
Levottomien jalkojen oireyhtymä on neurologinen sairaus, joka on yleisin yli 40-vuotiailla naisilla. Altistavia tekijöitä on useita, ja syyt oireille kannattaa selvittää lääkärissä, jos kotikonstit eivät tepsi.
Mistä on kyse, kun puhutaan levottomista jaloista?
Levottomien jalkojen oireyhtymä (RLS) on yleinen neurologinen sairaus, joka ilmenee pakonomaisena tarpeena liikutella jalkoja ja epämääräisenä hankalana tuntemuksena raajoissa.
Oireita on nimensä mukaisesti yleensä jaloissa, etenkin säärissä, pohkeissa ja jalkaterissä, mutta niitä voi ilmetä myös yläraajoissa.
Millaisia ovat levottomien jalkojen tyypilliset oireet?
Liikuttelun tarpeen lisäksi voi ilmetä jalkojen pistelyä ja kihelmöintiä etenkin levossa. Makuuasennossa jalkoja voi särkeä, mikä voi aiheuttaa levottomuutta ja hermostuneisuutta.
Koska oireita on pääosin iltaisin ja öisin, oireyhtymä voi aiheuttaa nukahtamis- ja univaikeuksia. Oireita voi tulla myös päiväaikaan, mutta se on harvinaisempaa.
Mistä jalkojen levottomuus johtuu?
Levottomien jalkojen oireyhtymä voi olla primaarinen eli ensisijainen tai sekundaarinen eli seurausta toisesta sairaudesta.
Primaarisen taudin kaikkia syitä ei tunneta vielä, mutta dopamiinijärjestelmän häiriöiden on havaittu vaikuttavan levottomien jalkojen oireyhtymän muodostumisessa.
Dopamiini on keskushermoston välittäjäaine, joka osallistuu useisiin aivojen keskeisiin prosesseihin, kuten liikkeiden säätelyyn. Dopamiinin tuotanto voi vähentyä vanhetessa.
Kenellä sairaus on yleisin?
Raudanpuute voi altistaa levottomien jalkojen oireyhtymälle. Levottomat jalat on siksi yleisempi vaiva naisilla kuin miehillä ja erityisesti yli 40-vuotiailla.
Naissukupuolen lisäksi perintötekijät ja fibromyalgia altistavat levottomille jaloille.
Millaiset sairaudet voivat aiheuttaa levottomien jalkojen oireyhtymää?
Perifeeristä neuropatiaa eli käsissä ja jaloissa olevaa monihermotulehdusta sairastavista jopa yli viidenneksellä on levottomien jalkojen oireita.
Levottomien jalkojen oireyhtymää on todettu esiintyvän enemmän esimerkiksi Parkinsonin taudissa, MS-taudissa, reumasairauksissa, diabeteksessa, ASO-taudissa eli alaraajojen huonossa valtimoverenkierrossa ja erilaisissa maksa- sekä munuaissairauksissa.
Asiantuntija: Tiina Määttä, yleislääketieteen erikoislääkäri.