Miten vahvistaa vastustuskykyä?
Toimiva vastustuskyky on kullanarvoinen, kun flunssapöpöt jylläävät. Sitä voi vahvistaa pienillä arkisilla valinnoilla.

– Luonnollinen, periytyvä vastustuskykymme on kuin sinfoniaorkesteri, vertaa infektiolääkäri Jukka Lumio.
– Jokainen osa on tärkeä lopputuloksen kannalta: puolustusvastesolut, liukoiset aineet, kuten vasta-aineet sekä oma normaali hyötybakteeristomme.
Perityn vastustuskyvyn lisäksi suoja erilaisia infektioita vastaan rakentuu elämän varrella sairastetuista infektioista ja otetuista rokotteista.
Immuniteetilla on muisti. Kohdatessaan saman taudinaiheuttajan uudestaan, se reagoi nopeammin ja voimakkaammin kuin täysin uusiin uhkiin.
Puhtaat kädet eivät levitä flunssaa
Flunssia ei voi täysin estää, vaikka olisi millainen vastustuskyky.
– Tavallista flunssaa aiheuttavia viruksia on noin 200. Aina tulee joku, jota puolustusjärjestelmämme ei ole aiemmin tavannut, Luomio toteaa.
Puolustusjärjestelmä on heikoimmillaan elämän ääripäissä. Pikkulasten elimistö ei ole vielä nähnyt monia taudinaiheuttajia ja yli 65-vuotiaiden vastustuskyky alkaa luontaisesti iän myötä heiketä.
Flunssia ei voi täysin estää, vaikka olisi millainen vastustuskyky.
Myös jotkut perussairaudet, kuten astma, diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet tai syöpä, heikentävät immuniteetin osia ja altistavat infektioille.
Myös tupakointi ja ylipaino alentavat vastustuskykyä
Infektioita vastaan kannattaa harkita suojan ottamista influenssa- ja pneumokokkirokotteilla. Tällä hetkellä pneumokokkirokote annetaan maksutta vain alle 5-vuotiaille lapsille, mutta myös iäkkäät ja muiden sairauksiensa takia riskiryhmiin kuuluvat todennäköisesti hyötyvät siitä.
Korona-aikana tutuksi tulleet ohjeet käsipesusta ja turvaväleistä toimivat myös muulloin kuin pandemia-aikana.
– Koronarajoitusten aikana muutkin hengitystieinfektiot ja ripulitaudit ovat käyneet harvinaiseksi. Se on selvä todistus ohjeistusten toimivuudesta.
Lautaselle vastustuskykyä
Hyvä vastustuskyky tarjoaa suojaa infektioilta mutta helpottaa myös niistä paranemista. Mitään sellaista lääkkeellistä keinoa ei ole keksitty, joka parantaisi perusterveen infektiosuojaa.
Asiantuntija: Jukka Lumio, infektiotautien erikoislääkäri.