Miten voi suojautua flunssalta?

Tavallinen tartuntatauti saattaa iskeä huonokuntoiseen ja väistää sen, joka liikkuu ahkerasti, nukkuu riittävästi ja syö terveellisesti.

Välillä käy kuitenkin päinvastoin.

Kansantauteja, kuten sydän- ja verisuonitauteja ja diabetesta, ei turhaan kutsuta elintapataudeiksi. Pienikin muutos elintavoissa, kuten liikunnan lisäys tai ruokavalion kohennus, voi pienentää sairastumisriskiä merkittävästi.

Suojaavatko samat temput flunssalta ja vatsataudilta?

− Hyvin rajallisesti. Koko väestön tasolla hyvä fyysinen kunto voi kyllä suojata infektioilta jonkin verran, mutta huippu-urheilijat saavat enemmän infektioita juuri silloin, kun he ovat parhaassa tikissä, sanoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.

Puolustuskyky on elintapoja ja perimää

Vasankari korostaa, että elimistön puolustuskyky, kuten fyysinen kuntokin, perustuu eletyn elämän ohella perimään. Tämä tekee immuunipuolustuksesta hyvin yksilöllisen, vaikka sen pääperiaate onkin kaikilla sama.

Immuunipuolustus käynnistyy, kun virus, bakteeri tai muu vieras mikrobi pyrkii tai pääsee kehoon. Torjuntaan osallistuvat ihon ja limakalvojen ohella lukuisat erilaiset mikrobit, tappajasolut ja vasta-aineet. Nopean ensireaktion jälkeen puolustusta tehostavat aiemmista infektioista eli tartunnoista sekä rokotuksista jääneet muistijäljet.

Vahvat keuhkot kestävät flunssan oireita paremmin

Oli sitten hyvä- tai huonokuntoinen, kukapa ei olisi joskus pohtinut, tuliko flunssa valvomisesta tai siitä, kun ei ehtinyt koko viikkona lenkille tai kunnon lounaalle. Vasankari pitää kaikkia syitä mahdollisina.

− Infektioikkuna voi avautua myös siitä, että on juuri sairastanut flunssan tai on heikossa kunnossa muun sairauden tai esimerkiksi syöpähoitojen tai antibioottien vuoksi.

Fyysinen kunto vaikuttaa Vasankarin mukaan enemmän oireiden voimakkuuteen kuin siihen, tuleeko infektio vai ei.

− Jos sydän ja keuhkot ovat hyvässä kunnossa, ne kestävät infektioitakin paremmin. Selkeitä riskejä ovat vaikeat keuhkosairaudet ja tupakointi. Koronaepidemian aikana huomattiin myös, että erityisesti sydän- ja verisuonitaudit sekä ylipaino johtivat hankalampiin oireisiin. Myös heikot ja hauraat vanhukset menivät nopeasti huonoon kuntoon.

Flunssa kytee muttei syty

Joskus tauti ilmoittelee tulostaan pienin oirein, muttei iske kunnolla. Vasankarin mukaan kyse voi olla siitä, että bakteeri tai virus on tullut kroppaan, mutta immuunipuolustus saa sen tuhottua ennen kuin selviä oireita ehtii tulla.

Asiantuntijat: Tommi Vasankari, professori, johtaja, UKK-instituutti. Tuomas Sorto, vastaava työterveyslääkäri, Pihlajalinna.