Sisulla ja joogalla yli borrelioosin aiheuttamien kipujen
Pirkko Majapuron pitkäaikaiset, oudot oireet paljastuivat lopulta borrelioosin aiheuttamiksi. Liikunnallinen tausta on ollut avuksi, kun hän on opetellut tulemaan toimeen kipujen kanssa.
Punkkien irrottaminen on ollut Pirkko Majapuron jokakesäinen rutiini jo vuosia. Purjehtija, joka viettää kesät saaristossa, ei voi sitä mitenkään välttää.
– Joka kesä noukin itsestäni 4–8 punkkia, sanoo helsinkiläinen Majapuro, 77.
Purjehtijat ovat hyvin tietoisia puutiaisten kantaman borreliabakteerin riskeistä. Jos ihoon pureutunut ötökkä löytyy, on seurattava, syntyykö puremakohtaan laajentuvaa punoitusta. Näinhän yleinen ohje kuuluu.
Sitä punoitusta ei koskaan tullut. Siksi Majapuro ei osannut arvata, mistä oli kyse, kun oudot oireet ilmaantuivat kesällä 2020. Hän oli puolisonsa sekä Elmeri-kissan kanssa aloittelemassa kesää merillä, mutta olo veneessä tuntui hankalalta.
– Mikä ihme minun jalkojani vaivaa, Majapuro ajatteli. Jalkoja jomotti. Se oli liikunnalliselle naiselle uudenlainen olotila.
Borrelioosin oireet pahenivat asteittain
Syksyllä kivut pahenivat niin, että oli mentävä lääkäriin. Nivelrikko ja rasitusvamma, totesi ortopedi. Kivut saivat kuitenkin outoja piirteitä. Ne vaelsivat nivelestä toiseen ja kehon puolelta toiselle. Kun Majapuro käveli lähikauppaan, jokainen askel sattui.
Nivelrikko ei tuntunut enää riittävältä selitykseltä. Seuraavien puolentoista vuoden aikana Majapuro kiersi lääkäriltä toiselle ja kertoi kivuista, jotka vaeltavat paikkaa vaihtaen. Hän mainitsi olevansa purjehtija ja viettävänsä kesät saaristossa, mutta borrelioositesti ei juolahtanut kenenkään mieleen.
– Se oli todella pitkä tie. Välillä tuntui, että minua ei kuunnella, koska olen tämän ikäinen. Ajateltiin, että tähän ikään kuuluu kaikenlaisia kolotuksia. Kehotettiin liikkumaan, mutta minähän olin liikkunut koko ikäni, Majapuro puuskahtaa.
Kroonista borrelioosia sairastavat kokevat usein, että sairaudesta saatavilla oleva tieto on hajanaista ja sitä on etsittävä omin neuvoin.
