Voiko vakava rytmihäiriö olla oireeton?

Miltä rytmihäiriö tuntuu?

Melkein jokainen on joskus tuntenut, kun sydän muljahtaa tai tuntuu jättävän yhden lyönnin väliin. Tällöin sydän on itse asiassa lyönyt ylimääräisen lyönnin. Joskus syynä on stressi tai väsymys, muttei aina. Lääkärin juttusilla kannattaa käydä, jos lisälyönnit tulevat uutena, häiritsevänä oireena tai lisääntyvät.

Osa ihmisistä kärsii äkillisistä tiheän pulssin kohtauksista, jotka alkavat monesti jo nuorena ja ilmenevät tavallisesti rasituksen tai äkillisen liikkeen yhteydessä. Tämä ei ole useinkaan vaarallista, jollei ammatti tai harrastus vaadi luotettavaa toimintakykyä. Toistuvat kohtaukset päädytään kuitenkin yleensä hoitamaan.

Joillakin sydän tykyttelee ajoittain kiivaasti ja sekaisella rytmillä. Tunne on hyvin ikävä, ja moni hakeutuu sen johdosta hoitoon ja saa diagnoosiksi eteisvärinän. Eteisvärinä oireilee usein myös suorituskyvyn laskuna.

Osa ei kuitenkaan oireile, ja eteisvärinä paljastuu pahimmillaan vasta aivoinfarktin jälkeen. Aivoinfarkti onkin eteisvärinän pelätyin seuraus.

Miten oireeton rytmihäiriö paljastuu?

Oireettoman eteisvärinän jäljille voi päästä itsekin tunnustelemalla ranteesta tai kaulasta, onko pulssi epätasainen. Apuna voi käyttää verenpainemittaria.

Aivan erinomainen apuväline on sellainen aktiivisuusranneke, joka piirtää tulostettavan EKG-käyrän. Niitä tosin käyttävät useammin nuoret, kun taas eteisvärinä yleistyy vasta iän myötä. 80-vuotiaista jopa 10 prosentilla on eteisvärinää.

Miten eteisvärinää hoidetaan?

Eteisvärinää ei tarvitse aina hoitaa, mutta moni hyötyy hoidosta ja osalle se on elintärkeää. Hoidon päätavoite on pienentää aivoinfarktin riskiä, ja se onnistuu verenohennuslääkkein, joista uusimpia on erittäin helppo käyttää tehokkaasti ja turvallisesti.

Eteisvärinää pyritään lisäksi torjumaan muilla lääkkeillä sekä katetrihoidolla. Joskus näitä käytetään myös lisälyöntien hoitoon, koska erittäin runsaina myös lisälyönnit voivat väsyttää sydäntä ja johtaa jopa sydämen vajaatoimintaan.

Eteisvärinälle ja sen komplikaatioille altistavat muun muassa ylipaino, kohonnut verenpaine sekä diabetes, joita voidaan ehkäistä ja lievittää terveellisillä elämäntavoilla. Myös uniapnea kannattaa hoitaa.

Asiantuntija: Petri Korhonen, LT, kardiologian dosentti ja erikoislääkäri.