Vulvodynian hyvä hoito toi elämänilon takaisin

Gynekologin tekemä sisätutkimus sattui niin paljon, että Aino Mustonen yritti vain selviytyä tilanteesta.  

– Minun tapani reagoida kipuun on, että menen aivan hiljaiseksi ja silmät lasittuvat, hän kertoo.  

Lääkäri tulkitsi hiljaisuuden tarkoittavan, ettei potilaaseen sattunut. Häntä eivät kiinnostaneet Mustosen tekemät muistiinpanot pitkään jatkuneista kovenevista kivuista.  

– Toiminnallinen vika. Menee itsestään ohi, hän kuittasi. 

Mustosen mukaan vulvodynia eli ulkosynnytinten kipuoireyhtymä on usein lääkäreidenkin keskuudessa väärinymmärretty. Kipu kuitenkin vaikuttaa perustavalla tavalla elämänlaatuun. Mustonen muistaa, miten hän epäonnistuneen lääkärikäynnin jälkeen romahti autoon ja itki. Elämä tuntui olevan umpikujassa, itsetuhoiset ajatukset pyörivät mielessä. 

Vulvodynia viivästytti elämän aloittamista 

Mustonen, 27, osallistuu haastatteluun videoyhteydellä Taiwanista, jossa hän on asunut viimeiset kaksi vuotta viimeistellen yliopisto-opintojaan ja aloitellen työelämää englanninopettajana.

Noin seitsemän vuotta sitten hän oli juuri ottanut vastaan opiskelupaikan taiwanilaisesta yliopistosta. Lomareissulla hän sai virtsatieinfektion – niitä hänellä oli sinä vuonna ollut jo useita. Palattuaan kotiin Hämeenlinnaan hän sai antibioottikuurin, mutta olo ei palannutkaan normaaliksi. Kivut jäivät päälle. 

Taiwaniin lähtö viivästyi vuosilla. Voimakas kipu säteili vulvan alueelta alavatsaan niin, että oli vaikeaa pysytellä suorana.

Kuukautiset olivat painajaismaiset, sillä siteet ja tamponit pahensivat oloa. Seksin jälkeen tuli kovia kipuja, ja Mustonen koetti lievittää niitä pitämällä jälkikäteen jääpakkausta jalkojensa välissä. Lopulta jo pelkkä kiihottuminenkin sattui. Myös liikunta aiheutti kipua, joten oli luovuttava baletista ja taekwondosta. 

– Aika tehokkaasti kipu laski kaiken mielihyvän nollaan ja romutti minäkuvan.