Ainainen närästys kuriin
Närästys on monelle tuttu vaiva. Jopa joka viides aikuinen kärsii siitä viikoittain. Närästykseen ei kannata alistua, vaan mieluummin hakea apua.

Närästys on monelle tuttu vaiva ja jopa joka viides aikuinen kärsii siitä viikoittain.
Närästyksen syyt voivat vaihdella, mutta hoito on usein sama, toteaa gastroenterologi Lauri Ahtola.
− Refluksitaudin taustalla voi olla esimerkiksi ruokatorven alasulkijalihaksen heikentynyt toiminta tai palleatyrä, joka häiritsee sulkijalihaksen toimintaa. Oli syy mikä tahansa, apu löytyy usein samoista keinoista: elintapamuutoksista ja lääkityksestä, Ahtola tiivistää.
Lääkäriin, jos närästys jatkuu
Silloin tällöin vaivaava närästys ei vaadi lääkärillä käyntiä. Oloa voi helpottaa närästyslääkkeillä, joita voi ostaa apteekista ilman reseptiä. Niiden valinnassa neuvoo apteekin henkilökunta.
− Yleislääkärille kannattaa hakeutua, jos oireita on useita kertoja viikossa pidemmän aikaa, Ahtola neuvoo.
Joskus lääkärissä käyntiä kannattaa kiirehtiä. Tällaisia hälytysmerkkejä ovat närästyksen lisäksi tulevat nielemisvaikeudet, oksentelu, veri oksennuksessa tai mustat ulosteet. Myös vatsakivun säteily selkään pitää tutkia.
Rasituksen yhteydessä ilmenevän oireen taustalla voi olla sydänperäinen syy.
Millainen lääkitys pitää närästysoireet poissa?
Refluksitauti todetaan yleensä oireiden perusteella. Lääkäriltä saa neuvoja oireita helpottaviin elämäntapamuutoksiin, ja usein sovitaan lääkekokeilusta.
Happosalpaajia saa ilman reseptiä, mutta ne ovat edullisempia reseptillä ostettuna. Lääkäri arvioi, onko mahalaukun tähystykseen aihetta.
Happosalpaajia käytetään pienimmällä annoksella, jolla oireet pysyvät poissa.
− Happosalpaajia käytetään pienimmällä annoksella, jolla oireet pysyvät poissa – joko lyhyinä kuureina tai tarvittaessa pitkäaikaisena hoitona.
Happosalpaajat eivät juuri auta, jos ottaa satunnaisesti yhden tabletin. Sen sijaan antasidit ja alginaattivalmisteet voivat helpottaa oireita heti, kun närästys alkaa.
Jos oireilu pysyy hankalana lääkityksestä huolimatta, saatetaan joskus harkita leikkausta. Leikkauksessa vahvistetaan ruokatorven alasulkijalihasta ja tarvittaessa korjataan myös palleatyrä. Se on harvinainen hoitovaihtoehto vain tarkoin valituille potilaille.
Asiantuntija: Lauri Ahtola, gastroenterologian erikoislääkäri.
