Mittaisinko ferritiinin?

Uupumus ja väsymys vaivaavat ajoittain itse kutakin. Mistä voi tietää, onko syy elintavoissa tai esimerkiksi anemiassa?

Nettipalstoilla keskustellaan paljon ferritiinistä ja sen mittaamiseen liittyvistä hankaluuksista. Julkinen terveydenhuolto ei ferritiinimittauksia hevin tee, useimmiten sellaisen halutessaan on käännyttävä yksityisten palveluntarjoajien puoleen.

Laboratoriosektorin johtaja Kristina Hotakainen Mehiläisestä kertoo ferritiinistä ja siitä, miksi moni lääkäri suhtautuu varauksella sen mittaamiseen.

– Mehiläisen Töölön keskuslaboratoriossa ferritiinin tutkimusmäärät ovat lisääntyneet kasvaneen kiinnostuksen myötä, mutta vaikka asiaa tutkitaan enemmän, vakavia raudanpuutoksia ei löydetä suhteellisesti enempää kuin aikaisemminkaan.

Mitä ferritiini on ja miten se liittyy raudanpuutteeseen?

– Ferritiini on raudan varastoproteiini, jonka pitoisuus veressä kuvastaa rautavaraston määrää. Sitä esiintyy erityisesti maksassa. Matala ferritiinipitoisuus merkitsee aina rautavarastojen puutetta.

– Ferritiini ei sisälly perusverenkuvaan, vaan se tutkitaan aina erikseen. Jos potilaalla on todettu anemia ja sen syytä on selvitettävä, ferritiinin mittaaminen otetaan aina mukaan jatkotutkimuksiin.

Mitä ”piilevä raudanpuute” tarkoittaa?

– Kyse on varastoraudan vähyydestä, johon ei vielä liity anemiaa. Raudanpuutteen ajatellaan usein näyttäytyvän anemiana eli matalana hemoglobiinipitoisuutena. Kuitenkin kaikki elimistön solut punasolujen lisäksi tarvitsevat rautaa. Raudasta voi siis olla puutetta jo ennen veren hemoglobiinin alenemista.

– Harvoin mikään oire tai sairaustila on kiinni yhdestä mittarista, esimerkiksi ferritiiniarvosta. Tämän vuoksi on tärkeää, että lääkäri ottaa kantaa siihen, mitä testataan. Raudanpuute on tavallinen ilmiö, joka kannattaa hoitaa, kun se todetaan, mutta muotivirtausten perusteella ei voi lähteä testaamaan kaikkea.

Asiantuntija: Kristina Hotakaisen, laboratoriosektorin johtaja.