Päänsärky: Mistä se johtuu?

Päänsärky tulee tutuksi lähes jokaiselle jossakin elämän vaiheessa. Särky voi olla äkillistä tai pitkäaikaista, ja se voi kestää muutamasta sekunnista useaan vuorokauteen.

Päänsäryn syyt voivat olla peräisin muun muassa lihaksista, verisuonista, silmistä, poskionteloista tai korvista. Myös hampaat tai purennan vika voivat aiheuttaa päänsärkyä.

Jännityspäänsärky on yleisin päänsäryn muoto

Jännityspäänsärky on yleisin päänsäryn muoto. Särky alkaa yleensä niskan ja takaraivon seudulta ja leviää koko pään alueelle tasaisen ja puristavan tuntuisena.

Jännityspäänsäryn taustalla voi olla myös henkisiä syitä, kuten masennusta, ahdistusta tai erilaisia kuormittavia elämäntilanteita.

Jännityspäänsärkyä voi lievittää rentouttavalla voimistelulla ja liikunnalla. Apua voi saada myös muuttamalla työasentoja, korjaamalla unirytmiä, hieromalla ja lämmittämällä kipualueita.

Migreeni ja sarjoittainen päänsärky

Särkylääkkeiden säännöllinen käyttö ja alkoholin liiallinen käyttö voivat aiheuttaa päänsärkyä. Muita päänsäryn muotoja ovat migreeni ja sarjoittainen päänsärky.

Migreeni alkaa monesti takaraivolta ja tuntuu lähes aina toispuoleisena särkynä ohimolla tai otsalla. Kohtauksia voivat laukaista muun muassa stressi tai sen loppuminen, kirkas auringonvalo ja valon määrän lisääntyminen esimerkiksi keväisin. Kohtauskierteelle altistavat myös alkoholin käyttö, huonosti nukuttu yö tai liian pitkät ruokailuvälit, huono näkö ja purentavirheet.

Sarjoittainen päänsärky sijoittuu toisen silmän ympärille.

Päänsäryn itsehoito

Silloin tällöin esiintyvää lievää päänsärkyä voi tarvittaessa hoitaa esimerkiksi parasetamolilla.

– Vuorokauden enimmäisannos on aikuisilla 3 000 milligrammaa. Sitä ei saa ylittää, sanoo apteekkari Eeva Kari Etelä-Haagan Avainapteekista.