Siitepölylle allerginen – tutustu siedätykseen!

Keväinen viherrys tarkoittaa joka viidennelle suomalaiselle nenän kutinaa ja valumista, aivastelua ja silmien vetistelyä.

Kaikkien ei tarvitse odottaa edes hiirenkorvien avautumista: varhaisimmat siitepölyt kulkeutuvat jo alkuvuodesta tuulten mukana Venäjältä, Baltiasta, Pohjois-Saksasta, Puolasta ja Etelä-Ruotsista.

Ensimmäisinä Suomessa kukkivat pähkinäpensas ja lepät maalis–huhtikuussa, huhti–toukokuussa on koivun vuoro. Heinien kukinta on runsaimmillaan kesä–elokuussa. Loppukesästä on pujon vuoro.

Ota siitepölyallergian oireet todesta

Siitepölyallergiaa ei pidä vähätellä, toteaa allergologian erikoislääkäri Erkka Valovirta. Oireet vaikuttavat opiskeluihin, työhön, vapaa-aikaan ja sosiaalisiin suhteisiin monin tavoin.

– Töissä tai koulussa ei jaksa keskittyä, kun yöunet ovat katkonaisia. Jalkapalloharrastuksesta ei tule mitään, jos silmät vuotavat niin, ettei näe palloa. Lenkille lähtö ei innosta, jos hengitys salpautuu jo sadan metrin päästä, Valovirta kuvaa.

Nuhan, aivastelun ja silmien vuotamisen sekä hengitysvaikeuksien lisäksi allergia voi väsyttää ja saada olon ärtyneeksi. Ne ovat allergiasolujen aiheuttamia viivästyneitä reaktioita siitepölyihin.

– Siitepölyallergia vaikuttaa niin paljon elämään, että sitä kannattaa hoitaa kunnolla. Allergian hoito vähentää myös riskiä sairastua astmaan.

Lääkkeitä heti siitepölyallergian ensioireisiin

Hoito on syytä aloittaa heti, kun huomaa ensimmäiset oireet. Kannattaa seurata Turun yliopiston Norkko-palvelua (norkko.fi). Se kertoo siitepölykauden etenemisestä paikkakunnittain.

Moni nappaa vanhasta tottumuksesta apteekista mukaansa vain antihistamiinipaketin, kenties lisäksi silmätipat. Allergialääkäri suosittelee kuitenkin ensisijaiseksi hoidoksi allergisen nuhan hoitoon tarkoitettua nenäsuihketta

Asiantuntija: Erkka Valovirta, professori, allergologian erikoislääkäri, Turun yliopisto.